Lämmitysratkaisun luoma asiakasarvo taloyhtiölle
Heikkilä, Timo (2019)
2019
Tietojohtamisen DI-tutkinto-ohjelma
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-10-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909293583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909293583
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on selvittää kaukolämmöllä vuosikymmeniä lämminneiden asunto-osakeyhtiöiden osalta sitä, miksi taloyhtiöissä luovutaan kokonaan kaukolämmöstä ja siirrytään maalämpölämmitykseen tai päädytään kaukolämmön ja lämpöpumpun hybridiratkaisuun. Tarkastelu rajattiin taloyhtiöiden päätöksentekijöiden omiin näkemyksiin päätöksentekoperusteista. Miten ajatus lähtee yhtiössä liikkeelle ja miten lopputulokseen päädyttiin? Voidaanko ilmiön takaa tunnistaa muitakin kuin taloudellisia perusteita ja kuinka merkittävinä nämä koetaan?
Kaukolämpöä pidettiin siitä luopuneiden asunto-osakeyhtiöiden näkökulmasta hyvänä järjestelmänä, mutta kustannukset olivat ratkaiseva syy luopumiseen. Myös hintamielikuva oli negatiivinen – kaukolämmön hinnan koettiin nousevan jatkuvasti, vaikka tosiasiassa hinnat eivät olisi muuttuneet. Lämmityskustannus on ongelma, johon haastatellut taloyhtiöt hakivat ratkaisua lämmitystavan vaihdosta. Kävi ilmi, että usein kaukolämmöstä pois siirtyminen sisälsi lämmön hankintatavan muutoksen lisäksi lämpöenergian kulutukseen liittyviä toimenpiteitä, kuten tarpeettoman korkeiden sisälämpötilojen pudottamisen tavoitetasolle. Kulutusta pienentäviä toimenpiteitä oltaisiin voitu tehdä ilman lämmitystavan vaihtamistakin, mutta lämpöpumppuinvestoinnin myötä näitä toimenpiteitä motivoi investoinnin takaisinmaksuaikaan sidotun tavoitteen saavuttaminen.
Haastatteluissa kävi ilmi, että vaikka rahan kerrottiin ratkaisseen, muitakin syitä on. Tarve erottautua ja mielenkiinto uuteen tekniikkaan olivat selkeästi tällaisia tekijöitä. Kaukolämpö koettiin lämmitystapana vanhanaikaisena ja kehitykseltään pysähtyneenä ratkaisuna, kun taas lämpöpumppujen miellettiin edustavan uutta tekniikkaa ja tulevaisuutta.
Monesti kaukolämmöstä luopumista joudutti tarve päättää kiinteistön kaukolämpövaihtimen uusinnasta. Tämä ajankohta on merkittävä kaukolämpöasiakkaana jatkamisen kyseenalaistamisen aiheuttava hetki – joko lähdetään nyt tai investoidaan uusi vaihdin ja jäädään. Päätös siitä, investoidako jatkoon vai lopettaa asiakkuus, laittaa yhtiön punnitsemaan vaihtoehtoja. Hankitaan tietoa, laskelmia ja tarjouksia.
Toimenpiteinä toimeksiantajalle suositeltiin kaukolämmön hintakehitysmielikuvan muuttamista sekä kiinteistöjen energiankulutuksen pienentämiseen kehitettäviä ratkaisuja, joilla lämmittämisen kustannuksia voidaan pienentää lämmitystapaa vaihtamatta. Asiakkuuden menettäminen voidaan siis välttää tarjoamalla asiakkaalle tarpeetonta kulutusta pienentäviä palveluita. Perushyödykkeen, kuuman veden, sijaan asiakas tarvitsee ratkaisun perimmäiseen tarpeeseensa – kuinka lämmittää kohtuullisella kustannuksella.
Kaukolämpöä pidettiin siitä luopuneiden asunto-osakeyhtiöiden näkökulmasta hyvänä järjestelmänä, mutta kustannukset olivat ratkaiseva syy luopumiseen. Myös hintamielikuva oli negatiivinen – kaukolämmön hinnan koettiin nousevan jatkuvasti, vaikka tosiasiassa hinnat eivät olisi muuttuneet. Lämmityskustannus on ongelma, johon haastatellut taloyhtiöt hakivat ratkaisua lämmitystavan vaihdosta. Kävi ilmi, että usein kaukolämmöstä pois siirtyminen sisälsi lämmön hankintatavan muutoksen lisäksi lämpöenergian kulutukseen liittyviä toimenpiteitä, kuten tarpeettoman korkeiden sisälämpötilojen pudottamisen tavoitetasolle. Kulutusta pienentäviä toimenpiteitä oltaisiin voitu tehdä ilman lämmitystavan vaihtamistakin, mutta lämpöpumppuinvestoinnin myötä näitä toimenpiteitä motivoi investoinnin takaisinmaksuaikaan sidotun tavoitteen saavuttaminen.
Haastatteluissa kävi ilmi, että vaikka rahan kerrottiin ratkaisseen, muitakin syitä on. Tarve erottautua ja mielenkiinto uuteen tekniikkaan olivat selkeästi tällaisia tekijöitä. Kaukolämpö koettiin lämmitystapana vanhanaikaisena ja kehitykseltään pysähtyneenä ratkaisuna, kun taas lämpöpumppujen miellettiin edustavan uutta tekniikkaa ja tulevaisuutta.
Monesti kaukolämmöstä luopumista joudutti tarve päättää kiinteistön kaukolämpövaihtimen uusinnasta. Tämä ajankohta on merkittävä kaukolämpöasiakkaana jatkamisen kyseenalaistamisen aiheuttava hetki – joko lähdetään nyt tai investoidaan uusi vaihdin ja jäädään. Päätös siitä, investoidako jatkoon vai lopettaa asiakkuus, laittaa yhtiön punnitsemaan vaihtoehtoja. Hankitaan tietoa, laskelmia ja tarjouksia.
Toimenpiteinä toimeksiantajalle suositeltiin kaukolämmön hintakehitysmielikuvan muuttamista sekä kiinteistöjen energiankulutuksen pienentämiseen kehitettäviä ratkaisuja, joilla lämmittämisen kustannuksia voidaan pienentää lämmitystapaa vaihtamatta. Asiakkuuden menettäminen voidaan siis välttää tarjoamalla asiakkaalle tarpeetonta kulutusta pienentäviä palveluita. Perushyödykkeen, kuuman veden, sijaan asiakas tarvitsee ratkaisun perimmäiseen tarpeeseensa – kuinka lämmittää kohtuullisella kustannuksella.