Päiväkodin matemaattinen ympäristö – opas matemaattisen toimintaympäristön kehittämiseen
Taittonen, Laura (2019)
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-10-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909243485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909243485
Tiivistelmä
Matematiikkakasvatus on noussut viime vuosina yhdeksi varhaiskasvatuksen keskeiseksi osaksi. Kasvanut kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiä aineita (STEM) kohtaan kaikissa opintopolun vaiheissa, pakolliseksi muuttunut esiopetus ja lukuisat tutkimukset, jotka osoittavat varhaisten matemaattisten taitojen merkityksen myöhemmälle osaamiselle (Matteus-efekti), ovat tuoneet esiin tarpeen kehittää varhaisen matematiikkakasvatuksen menetelmiä. Vaikka tutkimukset ovat osoittaneet tuen merkityksen lasten varhaisten matemaattisten taitojen kehitykselle, verrattain vähän huomiota ovat saaneet tuen konkreettiset muodot päiväkotien arjessa.
Tutkimuksessani paneuduin tähän ongelmaan varhaiskasvatuksen pedagogiikassa ajankohtaisen oppimisympäristönäkökulman avulla. Tein tutkimuksen kehittämistutkimuksena, jossa kokosin tutkimuskirjallisuuden ja varhaiskasvatuksen opettajille suunnattujen kyselyjen avulla päiväkodeille oppaan matemaattisen toimintaympäristön kehittämiseen. Tutkimuskysymyksinä olivat: ”Millaisia tekijöitä varhaiskasvatuksen opettajat pitävät tärkeinä toteuttaessaan matematiikkakasvatusta?” sekä ”Millaisilla pedagogisen toimintaympäristön ratkaisuilla voidaan tukea varhaiskasvatusikäisten lasten matematiikkakasvatusta?”
Oppaassa on aluksi lyhyt teoriaosuus varhaiskasvatusikäisten lasten matemaattisista taidoista, pedagogisesta toimintaympäristöstä sekä kielentämisestä. Tutkimukselleni keskeiset matemaattiset taidot olivat subitisaatio, spontaani huomion kiinnittäminen lukumääriin, matemaattisloogiset taidot, lukujonotaidot sekä muodot. Oppaan rakentamisessa hyödynsin pedagogisen toimintaympäristön käsitettä, neljän kielen mallia sekä päiväkodin arjen tilanteita. Teoriaosuuden jälkeen on vinkit, jotka on jaoteltu arjen tilanteiden mukaan viiteen päivittäin tapahtuvaan toimintaan eli ohjattuun toimintaan, ulkoiluun, ruokailuun sekä siirtymä- ja pukemistilanteisiin. Toisessa oppaan kehittämissyklissä muokkasin opasta saamieni kehitysehdotusten pohjalta selkeämmäksi ja lisäsin liitteiksi valmiita materiaaleja helpottamaan oppaan käyttöä.
Tutkimukseni osoitti arjen tilanteiden hyödyntämisen tärkeyden matemaattisten taitojen kehittämisessä. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat toiminnallisuutta, lasten mielenkiinnon suuntaamista matemaattisiin asioihin ja innostuneen asenteen luomista suhteessa matematiikkaan. Kaikki pedagogisen toimintaympäristön ulottuvuudet – fyysinen, henkilökohtaisesti koettu, yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ympäristö – vaikuttavat yhdessä lapsen oppimiseen, joten nämä kaikki ulottuvuudet tulee huomioida matemaattista ympäristöä kehittäessä. Matemaattinen kielentäminen toimii välittäjänä toimintaympäristön ja lapsen välillä. Sen avulla lapsi oppii jäsentämään omaa ajatteluaan sekä aikuinen pystyy arvioimaan lapsen taitoja.
Tutkimuksessani paneuduin tähän ongelmaan varhaiskasvatuksen pedagogiikassa ajankohtaisen oppimisympäristönäkökulman avulla. Tein tutkimuksen kehittämistutkimuksena, jossa kokosin tutkimuskirjallisuuden ja varhaiskasvatuksen opettajille suunnattujen kyselyjen avulla päiväkodeille oppaan matemaattisen toimintaympäristön kehittämiseen. Tutkimuskysymyksinä olivat: ”Millaisia tekijöitä varhaiskasvatuksen opettajat pitävät tärkeinä toteuttaessaan matematiikkakasvatusta?” sekä ”Millaisilla pedagogisen toimintaympäristön ratkaisuilla voidaan tukea varhaiskasvatusikäisten lasten matematiikkakasvatusta?”
Oppaassa on aluksi lyhyt teoriaosuus varhaiskasvatusikäisten lasten matemaattisista taidoista, pedagogisesta toimintaympäristöstä sekä kielentämisestä. Tutkimukselleni keskeiset matemaattiset taidot olivat subitisaatio, spontaani huomion kiinnittäminen lukumääriin, matemaattisloogiset taidot, lukujonotaidot sekä muodot. Oppaan rakentamisessa hyödynsin pedagogisen toimintaympäristön käsitettä, neljän kielen mallia sekä päiväkodin arjen tilanteita. Teoriaosuuden jälkeen on vinkit, jotka on jaoteltu arjen tilanteiden mukaan viiteen päivittäin tapahtuvaan toimintaan eli ohjattuun toimintaan, ulkoiluun, ruokailuun sekä siirtymä- ja pukemistilanteisiin. Toisessa oppaan kehittämissyklissä muokkasin opasta saamieni kehitysehdotusten pohjalta selkeämmäksi ja lisäsin liitteiksi valmiita materiaaleja helpottamaan oppaan käyttöä.
Tutkimukseni osoitti arjen tilanteiden hyödyntämisen tärkeyden matemaattisten taitojen kehittämisessä. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat toiminnallisuutta, lasten mielenkiinnon suuntaamista matemaattisiin asioihin ja innostuneen asenteen luomista suhteessa matematiikkaan. Kaikki pedagogisen toimintaympäristön ulottuvuudet – fyysinen, henkilökohtaisesti koettu, yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ympäristö – vaikuttavat yhdessä lapsen oppimiseen, joten nämä kaikki ulottuvuudet tulee huomioida matemaattista ympäristöä kehittäessä. Matemaattinen kielentäminen toimii välittäjänä toimintaympäristön ja lapsen välillä. Sen avulla lapsi oppii jäsentämään omaa ajatteluaan sekä aikuinen pystyy arvioimaan lapsen taitoja.