"Huivi tekee uskon näkyväksi" : Kääntyneet musliminaiset osana islamilaista yhdyskuntaa ja suomalaista yhteiskuntaa
Hämäläinen, Tuulia (2019)
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909253489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909253489
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee suomalaisten islamiin kääntyneiden naisten kokemuksia osana uskonnollista yhteisöä ja suomalaista yhteiskuntaa. Tarkastelen uskonnollista kääntymistä prosessina ja havainnollistan kääntyneiden tilaa yhteiskunnan ja yhdyskunnan välissä liminaalin ja marginaalin käsitteiden kautta. Tutkimuskysymykseni kysyvät: Millainen prosessi muslimiksi kääntyminen on? Miten suhdetta suomalaisuuteen neuvotellaan?
Tutkielma on toteutettu etnografisesti. Aineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin keinoilla yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa moskeijassa helmi-toukokuussa 2016. Osallistuin viikoittain järjestettäviin tuoreille siskoille suunnattuihin tapaamisiin. Lisäksi haastattelin kymmentä moskeijan toimintaan osallistuvaa siskoa. Tein myös sekä tapaamisista että haastatteluista merkintöjä kenttäpäiväkirjaani.
Naiset rakentavat ja neuvottelevat muslimiuttaan osana islamilaista yhdyskuntaa ja suomalaista yhteiskuntaa. Kääntyneiden voisikin nähdä olevan kahden välissä. Yhteisö on kääntyneelle uskonnollinen auktoriteetti ja tuen lähde. Kääntyneet naiset kuitenkin tulkitsevat myös itse uskonnollista tietoa ja heidän muslimiutensa yhteisöön nähden muodostuu autonomian ja auktoriteetin välissä. Siskojen välisistä suhteista saadaan vertaistukea, mutta myös painetta. Ympäröivällä suomalaisella yhteiskunnalla on merkitystä naisten muslimiuden neuvottelemisessa ja rakentamisessa. Osa pohtii uskonnon toteuttamista julkisessa tilassa. Heidän tapansa harjoittaa uskontoa määrittyy yksityisen ja julkisen välissä. Heidän suomalaisuutensa kyseenalaistetaan ja naiset myös pohtivat omaa suhdettaan suomalaisuuteen.
Tutkielma on toteutettu etnografisesti. Aineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin keinoilla yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa moskeijassa helmi-toukokuussa 2016. Osallistuin viikoittain järjestettäviin tuoreille siskoille suunnattuihin tapaamisiin. Lisäksi haastattelin kymmentä moskeijan toimintaan osallistuvaa siskoa. Tein myös sekä tapaamisista että haastatteluista merkintöjä kenttäpäiväkirjaani.
Naiset rakentavat ja neuvottelevat muslimiuttaan osana islamilaista yhdyskuntaa ja suomalaista yhteiskuntaa. Kääntyneiden voisikin nähdä olevan kahden välissä. Yhteisö on kääntyneelle uskonnollinen auktoriteetti ja tuen lähde. Kääntyneet naiset kuitenkin tulkitsevat myös itse uskonnollista tietoa ja heidän muslimiutensa yhteisöön nähden muodostuu autonomian ja auktoriteetin välissä. Siskojen välisistä suhteista saadaan vertaistukea, mutta myös painetta. Ympäröivällä suomalaisella yhteiskunnalla on merkitystä naisten muslimiuden neuvottelemisessa ja rakentamisessa. Osa pohtii uskonnon toteuttamista julkisessa tilassa. Heidän tapansa harjoittaa uskontoa määrittyy yksityisen ja julkisen välissä. Heidän suomalaisuutensa kyseenalaistetaan ja naiset myös pohtivat omaa suhdettaan suomalaisuuteen.