Korkean rakentamisen logistiikkamalli
Viertola, Jaakko (2019)
2019
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909243465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909243465
Tiivistelmä
Rakennusala on tunnettu heikosta tuottavuudestaan vuosikymmenien ajan. Logistiikan kustannukset ovat merkittävä osa koko rakennushankkeen kustannuksista ja siten tärkeä parantamisen osa-alue urakoitsijoille. Korkean rakentamisen määrät maailmalla ovat kasvussa kuten myös kiinnostus sitä kohtaan Suomessa. Korkeassa rakentamisessa logistiikan kustannusten arvioidaan olevan tavallista korkeampia johtuen sen luonteesta. Tästä johtuen sen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tässä tutkimuksessa käsitellään logistiikkaa Suomen talonrakennusmarkkinoilla erityisesti korkeassa rakentamisessa. Tutkimusprosessiin sisältyy kirjallisuustutkimuksen ja tapaustutkimuksen toteutus. Tutkimuksen päätavoitteena on esitellä malli järjestää logistiikka korkean rakentamisen kohteessa ja arvioida sen soveltuvuutta Suomessa.
Kirjallisuustutkimuksessa kuvataan aluksi lyhyesti tuotannonhallintaa ja sen toteutusta lean-periaatteella. Tuotannonhallinnan tehtävänä on varmistaa rakennushankkeen tavoitteiden mukainen toteutus. Lean-ajattelua voidaan tiivistää virtauksen luomiseksi, jatkuvan parantamisen kulttuuriksi ja imuohjauksen käytöksi.
Korkean rakentamisen konteksti kuvataan lyhyesti sen trendin, määritelmien ja ominaispiirteiden kautta. Vuonna 2019 arvioidaan toteutuvan enemmän korkean rakentamisen kohteita kuin koskaan, valtaosa korkean rakentamisen määritelmistä ovat subjektiivisia ja korkean rakentamisen luonteeseen kuuluvat mm. tavallista matalampi tilankäytön tehokkuus sekä suurempi määrä talotekniikkaa ja rakennusmateriaaleja.
Logistiikkaa käsittelevässä kirjallisuustutkimuksessa kuvataan geneeristä logistiikkaa ja rakennusalan kontekstiin sidottua logistiikkaa. Tärkeimpiä havaintoja olivat, että logistiikkaa suunniteltaessa työmaata on ajateltava kokonaisuutena ja että toimitusten kehittämisen työkaluna on käytettävä mittaamista.
Tapaustutkimuksen osalta esitetään tutkimusmenetelmä, sen suunnittelu, toteutus, tehdyt havainnot ja tapaustutkimuksen havaintojen soveltaminen Suomessa korkeassa rakentamisessa. Kohdeyrityksessä materiaalin fyysinen käsittely oli ulkoistettu aliurakoitsijoille, joiden toimituksia ohjattiin ja valvottiin tarkasti. Päivittäisestä logistiikan johtamisesta oli vastuussa logistiikkakoordinaattori. Logistiikan suunnittelu oli kokonaisvaltaista ja useita korkean rakentamisen aiheuttamia suunnittelun periaatteita kuvattiin.
Tapaustutkimuksessa esitettiin myös erilaisia käytettyjä logistisia suunnitelmia sekä käytetyt logistiset laitteet ja ohjelmat. Logistista mallia esitettiin työpajassa, jonka tulokset raportoitiin. Mallin vastuunjakoa pidettiin hyvänä, suunnitelmien visuaalisuutta arvostettiin ja siirtolaitteiden käyttöasteen nostamista pidettiin tärkeänä.
Diplomityön rajallisuus opinnäytetyönä mahdollisti vain suppean tutkimuksen. Tapaustutkimuksen havainnot perustuivat vain yhden kohdeyrityksen toimintaan toimintaympäristössään eikä sitä siten voida yleistää suoraan. Esitelty malli voi kuitenkin toimia virikkeenä logistiselle suunnittelulle, koska kohdekohtaiset erot tulee aina huomioida.
Jatkotutkimuksen kohteeksi esitetään menetelmää siirtolaitteiden optimaaliseen määrittämiseen, koska nykyisellään sen valintaan ei kyetty perustella muuta kuin kokemuksella.
Tässä tutkimuksessa käsitellään logistiikkaa Suomen talonrakennusmarkkinoilla erityisesti korkeassa rakentamisessa. Tutkimusprosessiin sisältyy kirjallisuustutkimuksen ja tapaustutkimuksen toteutus. Tutkimuksen päätavoitteena on esitellä malli järjestää logistiikka korkean rakentamisen kohteessa ja arvioida sen soveltuvuutta Suomessa.
Kirjallisuustutkimuksessa kuvataan aluksi lyhyesti tuotannonhallintaa ja sen toteutusta lean-periaatteella. Tuotannonhallinnan tehtävänä on varmistaa rakennushankkeen tavoitteiden mukainen toteutus. Lean-ajattelua voidaan tiivistää virtauksen luomiseksi, jatkuvan parantamisen kulttuuriksi ja imuohjauksen käytöksi.
Korkean rakentamisen konteksti kuvataan lyhyesti sen trendin, määritelmien ja ominaispiirteiden kautta. Vuonna 2019 arvioidaan toteutuvan enemmän korkean rakentamisen kohteita kuin koskaan, valtaosa korkean rakentamisen määritelmistä ovat subjektiivisia ja korkean rakentamisen luonteeseen kuuluvat mm. tavallista matalampi tilankäytön tehokkuus sekä suurempi määrä talotekniikkaa ja rakennusmateriaaleja.
Logistiikkaa käsittelevässä kirjallisuustutkimuksessa kuvataan geneeristä logistiikkaa ja rakennusalan kontekstiin sidottua logistiikkaa. Tärkeimpiä havaintoja olivat, että logistiikkaa suunniteltaessa työmaata on ajateltava kokonaisuutena ja että toimitusten kehittämisen työkaluna on käytettävä mittaamista.
Tapaustutkimuksen osalta esitetään tutkimusmenetelmä, sen suunnittelu, toteutus, tehdyt havainnot ja tapaustutkimuksen havaintojen soveltaminen Suomessa korkeassa rakentamisessa. Kohdeyrityksessä materiaalin fyysinen käsittely oli ulkoistettu aliurakoitsijoille, joiden toimituksia ohjattiin ja valvottiin tarkasti. Päivittäisestä logistiikan johtamisesta oli vastuussa logistiikkakoordinaattori. Logistiikan suunnittelu oli kokonaisvaltaista ja useita korkean rakentamisen aiheuttamia suunnittelun periaatteita kuvattiin.
Tapaustutkimuksessa esitettiin myös erilaisia käytettyjä logistisia suunnitelmia sekä käytetyt logistiset laitteet ja ohjelmat. Logistista mallia esitettiin työpajassa, jonka tulokset raportoitiin. Mallin vastuunjakoa pidettiin hyvänä, suunnitelmien visuaalisuutta arvostettiin ja siirtolaitteiden käyttöasteen nostamista pidettiin tärkeänä.
Diplomityön rajallisuus opinnäytetyönä mahdollisti vain suppean tutkimuksen. Tapaustutkimuksen havainnot perustuivat vain yhden kohdeyrityksen toimintaan toimintaympäristössään eikä sitä siten voida yleistää suoraan. Esitelty malli voi kuitenkin toimia virikkeenä logistiselle suunnittelulle, koska kohdekohtaiset erot tulee aina huomioida.
Jatkotutkimuksen kohteeksi esitetään menetelmää siirtolaitteiden optimaaliseen määrittämiseen, koska nykyisellään sen valintaan ei kyetty perustella muuta kuin kokemuksella.