Kielenhuolto-opetuksen tarve ammattikorkeakouluissa : opiskelijoiden kielenhuoltotaidot, -käsitykset ja -asenteet
Nivukoski, Emilia (2019)
2019
Suomen kielen tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909213440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909213440
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään ammattikorkeakoulujen kielenhuolto-opetuksen tarvetta. Tutkimusongelmaan pyritään löytämään vastaus tarkastelemalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden kielenhuoltotaitoja, -käsityksiä ja -asenteita. Tarkoituksena on näiden alakysymysten avulla selvittää, tarvitaanko ammattikorkeakouluissa kielenhuollon opetusta.
Tutkimusaineisto on kerätty Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta kyselytutkimuksen ja tekstinäytteiden kautta. Kyselylomakkeen avulla selvitetään opiskelijoiden taustatietoja, kartoitetaan opiskelijoiden omia käsityksiä heidän kielenhuolto-osaamisestaan sekä pyritään selvittämään, millaisia käsityksiä ja asenteita opiskelijoilla on kielenhuoltoa kohtaan. Tekstinäytteiden avulla kerätään puolestaan tietoa opiskelijoiden todellisesta taitotasosta tarkastelemalla heidän tekemiään kielenhuoltovirheitä. Opiskelijoiden virheitä, itsearviointeja, käsityksiä ja asenteita myös verrataan keskenään.
Kielenhuollon käsite ja sen tehtävät on tärkeää määritellä, jotta opiskelijoiden käsityksiä ja asenteita voidaan verrata niihin. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on huomioitava myös ammattikorkeakoulutuksen konteksti, sillä tutkittavat ovat nimenomaan ammattikorkeakouluopiskelijoita, mikä saattaa vaikuttaa heidän tavoitteisiinsa ja asenteisiinsa. Koska tutkimuksen kohteena ovat opiskelijoiden tekemät virheet sekä heidän käsityksensä ja asenteensa, tutkimuksessa on tarpeen taustoittaa myös virheiden, käsitysten ja asenteiden tutkimusta. Valitut tutkimusmenetelmät pohjautuvatkin erityisesti asennetutkimukseen ja kansanlingvistiikkaan. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista sisällönanalyysia, virheanalyysia sekä määrällisiä analyysimenetelmiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että kielenhuolto-opetukselle on tarvetta ammattikorkeakoulussa. Tätä havaintoa tukevat sekä opiskelijoiden asenteet että heidän tekemänsä virheet. Opiskelijat itse pitävät kielenhuoltoa tärkeänä ja toivovat sitä opetettavan myös ammattikorkeakoulussa. Ongelmia opiskelijoilla näyttää olevan erityisesti pilkkujen ja puhekielisyyksien kanssa. Tutkimustulokset myös osoittavat, että opiskelijoilla on hyvin moninaisia käsityksiä kielenhuollosta. Lisäksi opiskelijoiden taitotasot näyttävät olevan hyvin vaihtelevia.
Tutkimusaineisto on kerätty Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta kyselytutkimuksen ja tekstinäytteiden kautta. Kyselylomakkeen avulla selvitetään opiskelijoiden taustatietoja, kartoitetaan opiskelijoiden omia käsityksiä heidän kielenhuolto-osaamisestaan sekä pyritään selvittämään, millaisia käsityksiä ja asenteita opiskelijoilla on kielenhuoltoa kohtaan. Tekstinäytteiden avulla kerätään puolestaan tietoa opiskelijoiden todellisesta taitotasosta tarkastelemalla heidän tekemiään kielenhuoltovirheitä. Opiskelijoiden virheitä, itsearviointeja, käsityksiä ja asenteita myös verrataan keskenään.
Kielenhuollon käsite ja sen tehtävät on tärkeää määritellä, jotta opiskelijoiden käsityksiä ja asenteita voidaan verrata niihin. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on huomioitava myös ammattikorkeakoulutuksen konteksti, sillä tutkittavat ovat nimenomaan ammattikorkeakouluopiskelijoita, mikä saattaa vaikuttaa heidän tavoitteisiinsa ja asenteisiinsa. Koska tutkimuksen kohteena ovat opiskelijoiden tekemät virheet sekä heidän käsityksensä ja asenteensa, tutkimuksessa on tarpeen taustoittaa myös virheiden, käsitysten ja asenteiden tutkimusta. Valitut tutkimusmenetelmät pohjautuvatkin erityisesti asennetutkimukseen ja kansanlingvistiikkaan. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista sisällönanalyysia, virheanalyysia sekä määrällisiä analyysimenetelmiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että kielenhuolto-opetukselle on tarvetta ammattikorkeakoulussa. Tätä havaintoa tukevat sekä opiskelijoiden asenteet että heidän tekemänsä virheet. Opiskelijat itse pitävät kielenhuoltoa tärkeänä ja toivovat sitä opetettavan myös ammattikorkeakoulussa. Ongelmia opiskelijoilla näyttää olevan erityisesti pilkkujen ja puhekielisyyksien kanssa. Tutkimustulokset myös osoittavat, että opiskelijoilla on hyvin moninaisia käsityksiä kielenhuollosta. Lisäksi opiskelijoiden taitotasot näyttävät olevan hyvin vaihtelevia.