Liikunnan ja urheilun ekoteko? Ekologisuuden, terveyden ja kestävyyden yhtenevät teemat suomalaisten liikunnan ja urheilun lajiliittojen toiminnassa

Abstract

Maailma on siirtymässä 2020-luvulle jatkuvasti kasvavan ympäristökeskustelun ja kestävyyden vaateiden ilmastossa. Yhteiskunnan ja ympäristön kehitystrendien myötä on syntynyt erittäin ajankohtainen tarve kohdentaa näkökulmaa myös suomalaiseen liikunta- ja urheilukenttään. Ympäristöteemat, kuten ekologisuuden ja kestävyyden tematiikka sekä ympäristön ja ihmisen välisen keskinäisriippuvuuden tunnistaminen, ovat jääneet vielä kentällä suhteellisen vähälle huomiolla. Tämän tutkimuksen tarkoitus on täyttää vallitsevaa liikunnan ja urheilun ja ekologisuuden, kestävyyden, ja samalla myös terveyden käsitysten välillä vallitsevaa kuilua. Tavoitteena on luoda nykyhetkeä tarkasteleva katsaus kenttään suhteessa ekologisuuden, kestävyyden ja ekologisesti orientoineen terveysajattelu teemoihin. Samalla tarkoitus on muodostaa kuvaa kentällä ilmenevästä luontosuhteesta, jolle pohjaa antaa ekologisesti orientoituneiden käsitteiden tarkastelu tutkimuksen viitekehyksen muodossa. Tutkimuksessa hyödynnettävät käsitekokonaisuudet ovat suomalaisittain ekoterveys, yhteinen terveys, planetaarinen terveys, ympäristöterveys sekä ekososiaalisuus ja ekologinen kansanterveysajattelu.

Liikunta- ja urheilukentällä eletään sekä murrosta että uuden ajan alkua. Lajiliitot tunnistavat ja tunnustavat roolinsa paitsi omassa liikuttamis- ja kansanterveystyössään, myös ympäristön hyvinvoinnin vaikuttajana ja vastuunkantajina. Perinteisistä lähtökohdista huolimatta kentällä rikotaan aiempia rakenteita, jotka ovat olleet ohjailemassa strategista suunnittelua ja toiminnan toteuttamista. Ilmapiiri on samanaikaisesti optimistinen ja kriittinen, ja tahtoa kantaa oma ympäristöllinen kuorma on olemassa. Silti kriittinen suhtautuminen niin kentän ulkopuolelta kuin sisältä kentän toimijoiden toimimattomuutta kohtaan on läsnä. Lajiliittojen toiminnan kantavina teemoina korostuvat tämän tutkimuksen otannan perusteella tulkiten kansanterveydellisen, yhteiskunnallisen, ympäristöllisen ja ekologisen vastuunkannon roolin, toimintaympäristön muutoksiin reagoimisen ja toiminnan kestävyyden takaamisen merkitys. Liittojen potentiaalin täysi hyödyntäminen on kuitenkin vielä paikoin kiinni taloudellisista ja sosiaalisista resursseista.