Työhön perehdyttäminen vakuutusyhtiössä: tarkastelussa perehdytysprosessi uusien tulokkaiden kokemana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tulokkaiden käsityksiä ja kokemuksia vakuutusyhtiössä saamastaan perehdytyksestä. Työhön perehdytysprosessiin liittyy aina moninaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat uuden tulokkaan työyhteisöön sosiaalistumiseen, asiantuntijuuden kehittymiseen ja työssäoppimiseen. Tutkimuksen kohteena oli vakuutusyhtiössä työskennelleet uudet tulokkaat, jotka olivat käyneet perehdytyskoulutuksen alle vuosi sitten. Aikaisempiin tutkimuksiin peilaten perehdytyksen järjestäminen ei aina ole ongelmatonta ja siihen liittyy usein myös haasteita ja ongelmia, jonka vuoksi tutkimusaiheen tärkeys korostui. Tutkimuksessa pohdittiin erityisesti sitä, miten yksilö, sosiaalinen yhteisö ja organisaatio kokevat perehdytysprosessin. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia käsityksiä ja kokemuksia tulokkailla on työhön perehdyttämisestä ja perehdytyskoulutuksesta? 2) Millaisia työssäoppijoita tulokkaat ovat? ja 3) Miten työssäoppimista on tuettu perehdytyskoulutuksen jälkeen?

Tutkimuksen kohdeorganisaatio oli pienehkö suomalainen vakuutusyhtiö. Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla vuoden 2017 ja 2018 aikana. Aineistona oli kuuden (6) tulokkaan haastattelut. Haastatteluteemat olivat taustatiedot, perehdytys, työssäoppiminen, osaamisen johtaminen ja vapaa sana. Teoreettinen viitekehys rakentui työhön perehdyttämisen peruskäsitteistöstä ja perehtyjän oppimiskäsitysten tarkastelusta. Lopuksi päädyttiin tarkastelemaan perehdyttämisen jälkeisiä vaiheita, kuten työssäoppimista ja työelämän muutoksen suuntia.

Tutkimuksen päätulokset jaettiin kolmeen eri osa-alueeseen, tulokkaiden käsityksiin ja kokemuksiin saamastaan perehdytyksestä, työssäoppimiseen ja työssäoppimisen tukemiseen perehdytyksen jälkeen. Tulokkaat kokivat kohdeorganisaatiossa saadun perehdytyksen antaneen heille paljon tiedollista osaamista, joka korostuu vakuutusyhtiössä työskentelyssä. Tutkimushaastatteluissa kuitenkin kävi ilmi, että teorian ja käytännön vuoropuhelua pitäisi kohdeorganisaation perehdytysprosessissa vahvistaa lisäämällä työympäristössä työskentelyä ja mentorointia. Tulokkaat kokivat, että työssäoppimisen tukeminen perehdytyskoulutuksen jälkeen näyttäytyi vaihtelevana. Työn tukeminen koettiin lähinnä myynnillisenä sparrauksena ja tavoitteiden läpikäymisenä, jolloin työsisältöön liittyvä työssäoppimisen tukeminen koettiin vajavaisena.

Tämän tutkimuksen perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset voidaan johtaa perehdytysprosessin yhtenäistämiseen ja esimiestyön vahvistamiseen. Perehdytysprosessin yhtenäistämistä organisaatiossa voitaisiin toteuttaa lisäämällä teorian ja käytännön vuoropuhelua sekä hajauttamalla teoriaperehdytystä pidemmälle aikavälille. Tulokkaille olisi hyvä laatia perehdytyskansio, jossa tärkeimmät tiedot pysyvät aina mukana. Tiedon luonne on yleensä muuttuvaa, joten tärkeäksi tekijäksi muodostui tulokkaiden tiedonetsimisvalmiudet. Perehtyjät kokivat, että esimiehet eivät olleet perehdytyksessä aina tilanteen tasalla ja epäselvyyttä muodostui esimerkiksi aikataulujen sopimisesta, yleisperehdytyksen tiedoista ja perehdyttämisvastuusta työyhteisössä.