Moniteknisen tuotteen kehitys kirjallisuudessa esitetyillä menetelmillä
Suvanto, Mikko (2019)
Suvanto, Mikko
2019
Konetekniikan DI-tutkinto-ohjelma
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909193418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909193418
Tiivistelmä
MacGregorin tuoteportfolio sisältää lukuisia eri tyyppisiä rahtikonttien sidontatarvikkeena käytettäviä konttilukkoja, mutta yhtiön markkinaosuuden kasvattaminen lashing-tuotekategoriassa edellyttää uuden tuoteinnovaation kehittämistä. Tämän työn toimeksiantona oli kehittää konsepti sähköisestä automaattikonttilukosta, joka olisi onnistuessaan merkittävä askel autonomisten satamien kehitystä. MacGregorilla ei aiemmin olla kehitetty vastaavanlaista moniteknistä tuotetta, joten aluksi on tarpeellista tarkastella sellaisia tuotekehitysmenetelmiä ja -työkaluja, joiden avulla tehtävänannon mukainen tuoteinnovaatio kannattaa toteuttaa.
Diplomityön teoriaosuudessa tutustutaan moniteknisen tuotekehityksen erityispiirteisiin ja haasteisiin, tuotekehitysprosessin virtausmalleihin, innovoinnissa hyödynnettäviin työkaluihin ja teorioihin sekä keksittyjen ideoiden evaluointitekniikoihin. Kirjallisuustutkimuksen tarkoituksena on löytää sellaiset annettuun kehitystehtävään parhaiten soveltuvat menetelmät, joiden avulla kyetään tuottamaan mahdollisimman paljon laadukkaita ideoita sekä toteutuskelpoisia, uskottavia ja perusteltuun päätöksentekoon pohjautuvia tuotekonsepteja. Kehitettävälle tuotteelle laadittuun kriteeristöön pohjautuvat ideoiden evaluointitekniikat toimivat päätöksenteon apuvälineinä sekä helposti tulkittavina kehityshistoriadokumentteina.
Soveltavan osuuden tapaustutkimuksessa hyödynnetään kirjallisuustutkimuksen tuloksia ja sen tarkoituksena on tutkia valikoitujen kehitysmenetelmien soveltuvuutta vallitsevassa työyhteisössä sekä moniteknisen tuotteen kehitystehtävässä. Metodien tutkimiseksi järjestettiin innovointisessio, johon osallistui seitsemän tuotekehityksen ammattilaista. Iteratiivisen virtausmallin ketteryyttä tarkasteltiin ideointitapahtuman lisäksi soveltavassa konseptikehitysvaiheessa.
Metodien avulla onnistuttiin tuottamaan yli 60 tehtävänannon reunaehdot täyttävää ideaa, joista potentiaalisimmat lukitusmenetelmät ja ohjausteknologiat asetettiin paremmuusjärjestykseen kojeelle määriteltyjen kriteerien perusteella. Evaluoinnin pohjalta valituista teknologioista ja lukitusmenetelmästä kehitettiin konsepti, jonka mekanismia ja rakennetta analysoitiin SolidWorks analyysityökaluilla. Tarkastelusta selvisi, että ensimmäiseen iteraatiokierrokseen valittu lukitusmenetelmä ei täyttänyt standardin mukaisia lujuusvaatimuksia. Diplomityön jälkeen konseptista kehitettävä prototyyppi soveltuu kuitenkin erinomaisesti menetelmätestausvaiheeseen ohjausteknologioiden osalta. Ongelmakuvauksen ja kriteerien määrittämisestä ensimmäisen valmiin ja dokumentoidun tuotekonseptin kehittämiseen kului aikaa yhteensä noin 87 tuntia. Metodien tehokkuus ilmenee seuraavalla iteraatiokierroksella, sillä se on arviolta noin 65% nopeampi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna.
Diplomityön teoriaosuudessa tutustutaan moniteknisen tuotekehityksen erityispiirteisiin ja haasteisiin, tuotekehitysprosessin virtausmalleihin, innovoinnissa hyödynnettäviin työkaluihin ja teorioihin sekä keksittyjen ideoiden evaluointitekniikoihin. Kirjallisuustutkimuksen tarkoituksena on löytää sellaiset annettuun kehitystehtävään parhaiten soveltuvat menetelmät, joiden avulla kyetään tuottamaan mahdollisimman paljon laadukkaita ideoita sekä toteutuskelpoisia, uskottavia ja perusteltuun päätöksentekoon pohjautuvia tuotekonsepteja. Kehitettävälle tuotteelle laadittuun kriteeristöön pohjautuvat ideoiden evaluointitekniikat toimivat päätöksenteon apuvälineinä sekä helposti tulkittavina kehityshistoriadokumentteina.
Soveltavan osuuden tapaustutkimuksessa hyödynnetään kirjallisuustutkimuksen tuloksia ja sen tarkoituksena on tutkia valikoitujen kehitysmenetelmien soveltuvuutta vallitsevassa työyhteisössä sekä moniteknisen tuotteen kehitystehtävässä. Metodien tutkimiseksi järjestettiin innovointisessio, johon osallistui seitsemän tuotekehityksen ammattilaista. Iteratiivisen virtausmallin ketteryyttä tarkasteltiin ideointitapahtuman lisäksi soveltavassa konseptikehitysvaiheessa.
Metodien avulla onnistuttiin tuottamaan yli 60 tehtävänannon reunaehdot täyttävää ideaa, joista potentiaalisimmat lukitusmenetelmät ja ohjausteknologiat asetettiin paremmuusjärjestykseen kojeelle määriteltyjen kriteerien perusteella. Evaluoinnin pohjalta valituista teknologioista ja lukitusmenetelmästä kehitettiin konsepti, jonka mekanismia ja rakennetta analysoitiin SolidWorks analyysityökaluilla. Tarkastelusta selvisi, että ensimmäiseen iteraatiokierrokseen valittu lukitusmenetelmä ei täyttänyt standardin mukaisia lujuusvaatimuksia. Diplomityön jälkeen konseptista kehitettävä prototyyppi soveltuu kuitenkin erinomaisesti menetelmätestausvaiheeseen ohjausteknologioiden osalta. Ongelmakuvauksen ja kriteerien määrittämisestä ensimmäisen valmiin ja dokumentoidun tuotekonseptin kehittämiseen kului aikaa yhteensä noin 87 tuntia. Metodien tehokkuus ilmenee seuraavalla iteraatiokierroksella, sillä se on arviolta noin 65% nopeampi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna.