Side-to-side Neurorrhaphy in Peripheral Nerve Surgery
Rönkkö, Henrikki (2019)
Rönkkö, Henrikki
Tampere University
2019
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-11-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1252-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1252-7
Tiivistelmä
Vakavilla ääreishermovammoilla on merkittäviä vaikutuksia potilaan päivittäiseen toimintaan vamman aiheuttamista tunto- ja lihasvoimapuutoksista sekä hermoperäisestä kivusta johtuen. Korjaustulokset eivät ole aina tyydyttäviä, vaikka hermon paranemisen fysiologisten tapahtumien tuntemus on lisääntynyt ja mikrokirurgiset korjaustekniikat ovat kehittyneet. Korkeissa hermovammoissa, esimerkiksi terävässä olkahermopunoksen vammassa, korjaustuloksia heikentää yli kahden vuoden viive, joka syntyy hermosäikeiden kasvaessa vamma-alueelta kohde- elimeen. Heikot tulokset liittyvät myös haasteellisiin tilanteisiin, joissa tavanomainen hermon pää päätä vasten -ompelu tai hermosiirteen käyttö ei tuota riittävää korjaustulosta tai on mahdoton toteuttaa. Tällaisia tilanteita ovat vauriot, joissa hermokudosta puuttuu laajalti tai hermon proksimaalipää ei ole käytettävissä. Parempien tulosten saavuttamiseksi distaalisen hermonpään ja pääte-elimen oikea- aikaisen uudelleen hermotuksen ajatellaan olevan keskeistä.
Tässä kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin sivu sivua vasten – hermokorjaustekniikan mahdollisuuksia vastata edellä esitettyihin haasteisiin. Toisin kuin aiemmin paljon tutkittua pää sivua vasten –tekniikkaa, sivu sivua vasten - korjaustekniikkaa voidaan yhdistää perinteiseen korkean hermonvamman korjaukseen. Distaalinen sivu sivua vasten –liitos voisi siten suojata distaalista hermonpäätä ja lihasta säilyttäen samalla yhteyden proksimaaliseen vamma- alueeseen.
Sivu sivua vasten –korjausta verrattiin pää sivua vasten - ja pää päätä vasten – tekniikoihin ja sitä muunneltiin tekniikan kehittämiseksi. Proksimaalisen hermovamman mallissa tutkittiin distaalisen, suojaavan sivu sivua vasten –liitoksen vaikutusta kohdelihaksiin ja hermon paranemistulokseen. Myös liitoksen vaikutusta luovuttajahermoon arvioitiin.
Toiminnallisissa ja morfometrisissa tuloksissa ei havaittu eroa sivu sivua vasten – ja pää sivua vasten –korjausten välillä. Pää päätä vasten –korjauksen tuloksia ei kuitenkaan saavutettu. Vertailtaessa erilaisia sivu sivua –liitoksia, jalanjälkianalyysin toiminnalliset tulokset olivat parempia ryhmissä, joissa sivu sivua vasten –liitokseen oli yhdistetty tarkoituksellinen osittainen luovuttajahermon aksonaalinen vaurio kuin ryhmissä, joissa sivu sivua vasten –liitos oli tehty pelkällä epineuraalisella ikkunalla.
Lihasten märkämassasuhde oli korkeampi ryhmissä, joissa molempiin hermoihin oli tehty osittaiset vauriot verrattuna pitkän epineuraalisen ikkunan ryhmään. Proksimaalisen hermovamman mallissa distaalinen, suojaava sivu sivua vasten –liitos tehtiin luovuttajahermon osittaisen vaurion kanssa ja ilman vauriota. Molemmissa sivu sivua vasten –ryhmissä jalanjälkianalyysin, lihasmassamittausten ja morfometristen tutkimusten (hermosäikeiden lukumäärä ja tiheys, aksonaalisen pinta-alan osuus hermon pinta-alasta) tulokset olivat parempia verrattuna ryhmään, jossa ei ollut suojaavaa sivu sivua vasten -liitosta. Suojaava sivu sivua vasten –liitos, jossa oli luovuttajahermon osittainen vaurio tuotti paremmat morfometriset tulokset kuin sivu sivua vasten –liitos, jossa oli vain epineuraalinen ikkuna. Ryhmien välillä ei havaittu eroa lihasmassamittauksissa tai jalanjälkianalyysissä. Sekä välittömästi proksimaalisen vamman jälkeen tehty distaalinen sivu sivua vasten –liitos että viivästetysti toteutettu proksimaalinen pää päätä vasten –korjaus paransivat jalanjälkianalyysin tulosta.
Tutkimus osoitti, että sivu sivua vasten –liitoksella voidaan saavuttaa hermon paranemista ja korjaustulos on verrattavissa pää sivua vasten –tekniikalla saavutettavaan tulokseen. Suojaavan sivu sivua vasten –liitoksen todettiin vähentävän lihasatrofiaa ja parantavan morfometrisia ja toiminnallisia tuloksia proksimaalisen hermovamman hoidossa verrattuna suojaamattomaan korjaukseen. Pelkästään laajentamalla epineuraalista ikkunaa ei pystytä kompensoimaan luovuttajahermoon tehtyä, uudiskasvua parantavaa osittaista vauriota. Tilastollisesti merkittävä haitta luovuttajahermolle todettiin vain niissä sivu sivua vasten – liitoksissa, joissa luovuttajahermoon oli tarkoituksella tehty osittainen vaurio. Motorisen hermovamman paranemistulos saattaa jäädä riittämättömäksi pelkällä sivu sivua vasten –liitoksella korjattuna, ainakin jos tarkoituksellista osittaista luovuttajahermon vauriota ei käytetä. Sen sijaan suojaavasta sivu sivua vasten –liitoksesta näyttää olevan hyötyä korkean hermovamman hoidossa.
Tässä kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin sivu sivua vasten – hermokorjaustekniikan mahdollisuuksia vastata edellä esitettyihin haasteisiin. Toisin kuin aiemmin paljon tutkittua pää sivua vasten –tekniikkaa, sivu sivua vasten - korjaustekniikkaa voidaan yhdistää perinteiseen korkean hermonvamman korjaukseen. Distaalinen sivu sivua vasten –liitos voisi siten suojata distaalista hermonpäätä ja lihasta säilyttäen samalla yhteyden proksimaaliseen vamma- alueeseen.
Sivu sivua vasten –korjausta verrattiin pää sivua vasten - ja pää päätä vasten – tekniikoihin ja sitä muunneltiin tekniikan kehittämiseksi. Proksimaalisen hermovamman mallissa tutkittiin distaalisen, suojaavan sivu sivua vasten –liitoksen vaikutusta kohdelihaksiin ja hermon paranemistulokseen. Myös liitoksen vaikutusta luovuttajahermoon arvioitiin.
Toiminnallisissa ja morfometrisissa tuloksissa ei havaittu eroa sivu sivua vasten – ja pää sivua vasten –korjausten välillä. Pää päätä vasten –korjauksen tuloksia ei kuitenkaan saavutettu. Vertailtaessa erilaisia sivu sivua –liitoksia, jalanjälkianalyysin toiminnalliset tulokset olivat parempia ryhmissä, joissa sivu sivua vasten –liitokseen oli yhdistetty tarkoituksellinen osittainen luovuttajahermon aksonaalinen vaurio kuin ryhmissä, joissa sivu sivua vasten –liitos oli tehty pelkällä epineuraalisella ikkunalla.
Lihasten märkämassasuhde oli korkeampi ryhmissä, joissa molempiin hermoihin oli tehty osittaiset vauriot verrattuna pitkän epineuraalisen ikkunan ryhmään. Proksimaalisen hermovamman mallissa distaalinen, suojaava sivu sivua vasten –liitos tehtiin luovuttajahermon osittaisen vaurion kanssa ja ilman vauriota. Molemmissa sivu sivua vasten –ryhmissä jalanjälkianalyysin, lihasmassamittausten ja morfometristen tutkimusten (hermosäikeiden lukumäärä ja tiheys, aksonaalisen pinta-alan osuus hermon pinta-alasta) tulokset olivat parempia verrattuna ryhmään, jossa ei ollut suojaavaa sivu sivua vasten -liitosta. Suojaava sivu sivua vasten –liitos, jossa oli luovuttajahermon osittainen vaurio tuotti paremmat morfometriset tulokset kuin sivu sivua vasten –liitos, jossa oli vain epineuraalinen ikkuna. Ryhmien välillä ei havaittu eroa lihasmassamittauksissa tai jalanjälkianalyysissä. Sekä välittömästi proksimaalisen vamman jälkeen tehty distaalinen sivu sivua vasten –liitos että viivästetysti toteutettu proksimaalinen pää päätä vasten –korjaus paransivat jalanjälkianalyysin tulosta.
Tutkimus osoitti, että sivu sivua vasten –liitoksella voidaan saavuttaa hermon paranemista ja korjaustulos on verrattavissa pää sivua vasten –tekniikalla saavutettavaan tulokseen. Suojaavan sivu sivua vasten –liitoksen todettiin vähentävän lihasatrofiaa ja parantavan morfometrisia ja toiminnallisia tuloksia proksimaalisen hermovamman hoidossa verrattuna suojaamattomaan korjaukseen. Pelkästään laajentamalla epineuraalista ikkunaa ei pystytä kompensoimaan luovuttajahermoon tehtyä, uudiskasvua parantavaa osittaista vauriota. Tilastollisesti merkittävä haitta luovuttajahermolle todettiin vain niissä sivu sivua vasten – liitoksissa, joissa luovuttajahermoon oli tarkoituksella tehty osittainen vaurio. Motorisen hermovamman paranemistulos saattaa jäädä riittämättömäksi pelkällä sivu sivua vasten –liitoksella korjattuna, ainakin jos tarkoituksellista osittaista luovuttajahermon vauriota ei käytetä. Sen sijaan suojaavasta sivu sivua vasten –liitoksesta näyttää olevan hyötyä korkean hermovamman hoidossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4891]