Kyläkoulut Suomessa: Kirjallisuuskatsaus suomalaisia kyläkouluja käsittelevistä tutkimusartikkeleista

Abstract

Harvaan asutun maamme yleisin koulumuoto on ollut kyläkoulu aina vuoteen 2014 saakka. Kyläkouluja on viime vuosina lakkautettu ja yhdistetty toisiin kouluihin runsaasti ja kouluverkon harventamisen seurauksena kyläkoulujen määrä on ollut selkeästi laskussa. Koulujen lakkauttamispäätöksissä on kritisoitu runsaasti sitä, etteivät päättäjät ole kuunnelleet lakkauttamista vastustavia osapuolia. Syyksi tähän on väläytelty esimerkiksi kyläkoulututkimuksen vähäisyyttä.

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitän, minkälaista tutkimusta Suomessa on tehty kyläkouluista viimeisen kymmenen vuoden ajalla, minkälaisia erityispiirteitä nykypäivän kyläkouluilla on verrattuna muihin koulumuotoihin ja millä tavalla lakkautukset esiintyvät tutkimuksissa. Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena etsimällä suomalaisia kyläkouluja koskevia tutkimusartikkeleita viimeisten kymmenen vuoden ajalta kahdesta eri tietokannasta.

Tulosten perusteella tutkimus keskittyy kyläkoulujen ja niitä ympäröivän yhteisön väliseen suhteeseen, opettajan työtä kyläkoulukontekstiin sekä yleiskatsauksiin kyläkoulututkimuksesta. Kyläkoulut ovat ainutlaatuisia kouluympäristöjä, joita leimaavat yhtenäisluokkaopetus, kodinomainen ja informaali ilmapiiri sekä vahva sidos koulua ympäröivään kylään. Lakkautukset puolestaan ovat vahvasti esillä myös tutkimuksessa joko sitä sivuten tai koko tutkimusta määrittäen.