Mikrobeja sisältävät puhdistusaineet rasvan ja öljyn poistamisessa kovilta pinnoilta
Marjanen, Petteri (2019)
Marjanen, Petteri
2019
Teknis-luonnontieteellinen TkK tutkinto-ohjelma (ympäristötekniikka)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909113250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909113250
Tiivistelmä
Mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt erityisesti ammattimaisessa siivouksessa. Niitä markkinoidaan ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona perinteisille kemikaaleille. Mikrobeja sisältävät puhdistusaineet ovat vakiinnuttaneet asemansa hajujen poistajina ja orgaanisen aineen syöjinä putkista. Joitakin mikrobeja sisältäviä puhdistusaineita suositellaan käytettäväksi ravintolan lattian puhdistamiseen. Ravintoloissa haasteena on lattioiden vaikeasti puhdistettava rasvainen lika.
Kandidaatintyössä selvitettiin mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden etuja ja haittoja perinteisiin puhdistusaineisiin verrattuna. Tietoa haettiin puhdistusaineiden toimintamekanismeista, puhdistustehosta, aineissa käytetyistä mikrobeista, mikrobikonsentraatioista, mikrobien ominaisuuksista ja mahdollisista turvallisuusriskeistä.
Teoriassa mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden avulla voidaan pienentää ympäristöön joutuvien kemikaalien määrää, saada perinteisiä kemikaaleja pitempi vaikutusaika ja haitattomammat lopputuotteet: vesi ja hiilidioksidi. Tutkimuksia mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden toimivuudesta käytännön tilanteissa on saatavilla varsin niukasti. Kirjallisuusselvityksen perusteella havaittiin, että mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden toimintamekanismeja ja puhdistustehoa ei ole tieteellisesti todistettu.
Kirjallisuusselvityksen perusteella selvästi yleisin mikrobisuku, jonka jäseniä lisätään puhdistusaineisiin, on Bacillus. Seuraavaksi yleisimpiä puhdistusaineissa käytettyjä mikrobisukuja ovat Bifidobacterium, Lactobacillus, Rhodopseudomonas ja Saccharomyces. Osa käytetyistä mikrobeista ei teoriassa vaikuta sopivalta kovien pintojen puhdistukseen. Käyttöliuoksen mikrobikonsentraation raja-arvoiksi saatiin kirjallisuuden perusteella 1×10^5–5×10^9 pmy/ml.
Mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden käyttö ei näytä lisäävän ilmassa olevien mikrobien määrää huolestuttavalla tavalla. Puhdistusaineisiin lisätyt bakteerit eivät näytä yksinään aiheuttavan allergiaa. Tutkimustietoa mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden terveys- ja ympäristövaikutuksista kaivataan lisää. Tuotteiden laadunvalvonta on olennaista, jos tuotteita halutaan käyttää ravintolan lattian puhdistukseen, koska ruokaan ei saa päätyä taudinaiheuttajia.
Kandidaatintyössä selvitettiin mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden etuja ja haittoja perinteisiin puhdistusaineisiin verrattuna. Tietoa haettiin puhdistusaineiden toimintamekanismeista, puhdistustehosta, aineissa käytetyistä mikrobeista, mikrobikonsentraatioista, mikrobien ominaisuuksista ja mahdollisista turvallisuusriskeistä.
Teoriassa mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden avulla voidaan pienentää ympäristöön joutuvien kemikaalien määrää, saada perinteisiä kemikaaleja pitempi vaikutusaika ja haitattomammat lopputuotteet: vesi ja hiilidioksidi. Tutkimuksia mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden toimivuudesta käytännön tilanteissa on saatavilla varsin niukasti. Kirjallisuusselvityksen perusteella havaittiin, että mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden toimintamekanismeja ja puhdistustehoa ei ole tieteellisesti todistettu.
Kirjallisuusselvityksen perusteella selvästi yleisin mikrobisuku, jonka jäseniä lisätään puhdistusaineisiin, on Bacillus. Seuraavaksi yleisimpiä puhdistusaineissa käytettyjä mikrobisukuja ovat Bifidobacterium, Lactobacillus, Rhodopseudomonas ja Saccharomyces. Osa käytetyistä mikrobeista ei teoriassa vaikuta sopivalta kovien pintojen puhdistukseen. Käyttöliuoksen mikrobikonsentraation raja-arvoiksi saatiin kirjallisuuden perusteella 1×10^5–5×10^9 pmy/ml.
Mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden käyttö ei näytä lisäävän ilmassa olevien mikrobien määrää huolestuttavalla tavalla. Puhdistusaineisiin lisätyt bakteerit eivät näytä yksinään aiheuttavan allergiaa. Tutkimustietoa mikrobeja sisältävien puhdistusaineiden terveys- ja ympäristövaikutuksista kaivataan lisää. Tuotteiden laadunvalvonta on olennaista, jos tuotteita halutaan käyttää ravintolan lattian puhdistukseen, koska ruokaan ei saa päätyä taudinaiheuttajia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]