5.-luokkalaisten oppilaiden vanhempien palvelukokemus lasten terveystarkastuksesta. Kouluterveyskysely 2017

Abstract

Laaja terveystarkastus on lakisääteinen tarkastus, jossa ovat mukana lapsi ja hänen vanhempansa. Sen tavoitteena on vahvistaa koko perheen hyvinvointia, varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista, tarjota tukea oikeaan aikaan ja ehkäistä syrjäytymistä. Luottamuksellisen yhteistyön rakentaminen vanhempien kanssa on tärkeää jokaisessa palvelutilanteessa. Laadukkaat peruspalvelut ja niiden helppo saavutettavuus tukevat perheiden hyvinvointia. Perheiden näkemysten huomioonottaminen perheiden palvelujen kehittämisessä on tärkeää. Aiemman tutkimustiedon mukaan vanhempien palvelukokemusta lasten terveystarkastuksesta on tarkasteltu kansainvälisesti vähän. Suomessa aihetta on tutkittu lähinnä neuvolatoiminnan näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 5.-luokkalaisten oppilaiden vanhempien osallistumista lasten terveystarkastukseen ja palvelukokemusta lasten terveystarkastuksesta sekä tutkia taustatekijöiden yhteyttä vanhempien palvelukokemukseen lasten terveystarkastuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää perheiden kuulluksi tulemista ja jota voidaan hyödyntää kehitettäessä terveystarkastuksia vastaamaan paremmin lasten ja perheiden tarpeisiin.

Tässä tutkimuksessa aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn huoltajien vastauksia vuodelta 2017. Aineisto rajattiin koskemaan 5.-luokkalaisten oppilaiden vanhempia, jotka olivat osallistuneet lapsen terveystarkastukseen. Rajausten jälkeen aineistoon jäi 15 989 vanhemman vastaukset (N=15 989). Vastausprosentti oli 26 %. Aineistoa kuvailtiin frekvensseillä ja prosenttiosuuksilla. Tilastollisia yhteyksiä tarkasteltiin ristintaulukoiden, khiin neliötestin ja logistisen regression avulla. Arviota terveystarkastuksesta selvitettiin Kouluterveyskyselyn viidellä väittämällä: ''Puhuttiin minulle tärkeistä asioista'', ''Mielipidettäni kuunneltiin", "Selvitettiin koko perheen hyvinvointia", "Sain riittävästi tukea vanhemmuuteen" ja "Uskalsin kertoa asioistani rehellisesti".

Tässä tutkimuksessa 71 % vanhemmista oli osallistunut lapsen terveystarkastukseen. Suurin osa osallistuneista oli äitejä. Vanhemmista 61 % arvioi palvelukokemuksen lapsen terveystarkastuksesta laadukkaaksi. Perherakenteella, koetulla terveydentilalla, koulutuksella, työllisyystilanteella ja taloudellisella tilanteella oli yhteyttä arvioon palvelukokemuksen laadukkuudesta. Ainoastaan vastaajan huoltajasuhde ei ollut yhteydessä arvioon palvelukokemuksen laadukkuudesta, kun taustatekijöiden vaikutus palvelukokemukseen oli vakioitu.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että terveystarkastuksia tulisi kehittää siten, että mikäli lapsella on kaksi vanhempaa, molemmat vanhemmat motivoituvat osallistumaan siihen. Myös perheen sosioekonomiseen asemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota terveyspalveluissa. Jatkossa olisi tärkeää kehittää ja tutkia näyttöön perustuvia toimintatapoja ja työmenetelmiä, jotta voidaan vastata perheiden tarpeisiin, odotuksiin, muuttuviin elämäntilanteisiin sekä terveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Lisäksi perhekeskeisten interventioiden tutkimus olisi hyödyllistä.