Kohti demokraattisempaa energiajärjestelmää? Kansalaisten näkemykset energiademokratian potentiaalista Suomessa

Abstract

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee suomalaisten näkemyksiä energiademokratian keskeisimmistä ulottuvuuksista, joita ovat energian pientuotanto ja aktiivinen energiapoliittinen osallistuminen. Sen tehtävänä on kartoittaa energiademokratian potentiaalia Suomessa kansalaisten asenteiden kautta. Energiademokratia on eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen aktivistiliikehdinnän myötä syntynyt ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, oikeudenmukainen energiajärjestelmän malli, jota on viime vuonna alettu sovittaa akateemiseen käyttöön. Energiademokratian ihanteellinen lopputila on riippumaton fossiilisista polttoaineista. Sen energiantuotanto perustuu hajautettuun järjestelmään, jossa kaikilla on mahdollisuus toimia energian kuluttaja-tuottajana eli prosuumerina. Energiademokratiateorian mukaan energiapolitiikkaa koskevat päätökset tulee tehdä osallistaen kaikkia väestönryhmiä ja se nojaa maksimaaliseen demokratiakäsitykseen. Energiademokratian kehittymismahdollisuuksien kartoittamiseksi tutkielmassa luodaan katsaus Suomen energiajärjestelmän nykytilaan, joka on melko keskitetty niin energiantuotannon kuin energiapoliittisen päätöksenteon osalta.

Tutkielmassa testataan, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten todennäköisyyteen ryhtyä sähkön pientuottajaksi ja mitkä tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen arvostaa energiademokraattisia osallistumismuotoja, joita ovat äänestäminen vaaleissa, kansalaisaktivismi ja deliberaatio eli kansalaiskeskustelu. Prosuumerianalyysissa tarkastellaan aikaisempiin tutkimustuloksiin perustuen teknologisen edelläkävijyyden, ympäristöarvojen ja taloudellisten tekijöiden vaikutusta kiinnostukseen ryhtyä pientuottajaksi. Osallistumisanalyysissa analysoidaan poliittisen kiinnittymisen ja osallistumisen kirjallisuuteen nojaten sisäisen ja ulkoisen energiakansalaispätevyyden vaikutusta yksilön näkemyksiin energiademokraattisista osallistumismuodoista.

Pro gradu –tutkielma perustuu kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin ja vuoden 2016 syksyllä posti- ja internet- kyselyllä kerättyyn kyselytutkimusaineistoon (N=1343). Tutkielman analyysiosuudessa hyödynnetään multinomiaalista ja binääristä logistista regressioanalyysia sekä yksinkertaisia kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten ristiintaulukointia.

Tutkielman prosuumerianalyysi osoittaa, että teknologinen edelläkävijyys kasvattaa merkittävästi todennäköisyyttä investoida sähkön pientuotantoon. Myös ympäristötekijät edesauttavat prosuumeriksi ryhtymistä, mutta niiden vaikutus ei ole yhtä selkeä kuin edelläkävijyyden. Todennäköisimpiä prosuumereita ovat korkeasti koulutetut, keski-ikäiset miehet, jotka kokevat olevansa teknologisia edelläkävijöitä. Osallistumisanalyysi taas osoittaa, että energiademokraattisia osallistumismuotoja arvostavat todennäköisimmin naiset, joilla on korkea ulkoinen kansalaispätevyys. Näin ollen aktiivisen energiakansalaisen piirteet ovat jakautuneet siten, että eri tekijät kasvattavat todennäköisyyttä täyttää prosuumeri- ja osallistujakriteerit. Pientuotannon tukemisella ja energiapoliittisten osallistumismuotojen monipuolistamisella voidaan poliittisesti kasvattaa energiademokratian potentiaalia Suomessa.