”Kaikki perustuu l-kirjaimella alkavaan sanaan luottamus”: Opettajan pedagoginen auktoriteetti nykypäivän koulussa
Sainio, Sanna (2019)
Sainio, Sanna
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908313070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908313070
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden ja kokeneiden luokanopettajien käsityksiä opettajan pedagogisen auktoriteetin rakentumisesta. Tutkimuksen tehtävänä oli lisäksi tarkastella, millaista auktoriteettia opettajalta edellytetään nykypäivän koulussa. Tutkimusilmiötä tarkasteltiin erityisesti opettajuuden näkökulmasta, minkä vuoksi työtä on ohjannut halu tuoda luokanopettajaopiskelijoiden ja kokeneiden luokanopettajien ääni kuuluviin.
Tutkimusta määrittää fenomenografinen tutkimusote, joka tuo näkyviin kohderyhmän laadullisesti erilaisia käsityksiä. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä kymmenestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavista luokanopettajaopiskelijoita oli kolme ja kokeneita luokanopettajia seitsemän. Haastatteluun osallistuneet luokanopettajaopiskelijat valittiin harkinnanvaraisesti Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoista ja kokeneet luokanopettajat tamperelaisen alakoulun opettajista. Haastattelun avulla oli mahdollisuus tuoda ilmi heidän autenttisia, kokemuksiin perustuvia käsityksiään auktoriteetin rakentumisesta sekä opettajan auktoriteettiasemasta nyky-yhteiskunnassa.
Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisesti neljässä eri vaiheessa. Analyysin tuloksena muodostui kahdeksan käsitysryhmää, joista syntyi lopulta neljä pedagogisen auktoriteetin rakentumista kuvaavaa kuvauskategoriaa perustuen luokanopettajaopiskelijoiden ja kokeneiden luokanopettajien käsityksiin. Tutkimus osoitti, että opettajan pedagoginen auktoriteetti rakentuu opettajan persoonallisuudesta ja ammattitaidosta sekä lämpimästä vuorovaikutuksesta ja sosiaalisesta kontrollista suhteessa oppilaisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että opettajan ja oppilaiden välisen auktoriteettisuhteen rakentuminen on nykypäivänä hidas prosessi, jonka eteen opettajan on tehtävä tietoisesti töitä. Ansaitakseen asemansa, opettajan on tuotava aitoa persoonaansa esille ja löydettävä itselleen luonteva tapa tehdä työtä. Lisäksi opettajan pedagoginen ja didaktinen asiantuntijuus näyttää olevan avainasemassa auktoriteettisuhteen muodostumisessa. Opettajan on oltava luokassa turvallinen aikuinen, joka osoittaa välittävänsä oppilaistaan ja luo yhteisöllistä ja myönteistä ilmapiiriä luokkahuoneeseen. Auktoriteetti rakentuu, kun opettajan ja oppilaan välille muodostuu luottamuksellinen ja lämmin vuorovaikutussuhde. Nykypäivänä pedagogisen auktoriteetin rakentuminen edellyttää opettajalta lisäksi demokraattisuuteen perustuvaa johtajuutta ja luokan hallintaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset sekä vallitseva kasvatusajattelu kytkeytyvät siihen, millaista auktoriteettia opettajalta kulloinkin edellytetään. Auktoriteettiaseman saavuttaminen ja säilyminen ei ole täysin mutkatonta, sillä opettajan auktoriteettia voivat horjuttaa niin yhteiskunnalliset kuin koulun sisäisetkin tekijät. Tuloksista kävi ilmi, että nykypäivän kasvatusajattelussa korostetaan individualismia ja oppilaiden itseohjautuvuutta, mikä on tehnyt opettajan auktoriteetista piiloisempaa. Nykypäivän koulussa lakiin ja perinteeseen perustuva opettajan rationaalinen ja traditionaalinen auktoriteetti on heikentynyt, mutta sen sijaan opettajan karismaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin pohjautuva auktoriteetti saa korostuneen aseman. Opettajan persoonallisuus ja opettajan toiminta, oppilaan kohtaaminen sekä luokkahuoneen vuorovaikutus ovat auktoriteetin muodostumisessa olennaisia ja muodostavat opettajan auktoriteetin kulmakivet.
Tutkimusta määrittää fenomenografinen tutkimusote, joka tuo näkyviin kohderyhmän laadullisesti erilaisia käsityksiä. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä kymmenestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavista luokanopettajaopiskelijoita oli kolme ja kokeneita luokanopettajia seitsemän. Haastatteluun osallistuneet luokanopettajaopiskelijat valittiin harkinnanvaraisesti Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoista ja kokeneet luokanopettajat tamperelaisen alakoulun opettajista. Haastattelun avulla oli mahdollisuus tuoda ilmi heidän autenttisia, kokemuksiin perustuvia käsityksiään auktoriteetin rakentumisesta sekä opettajan auktoriteettiasemasta nyky-yhteiskunnassa.
Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisesti neljässä eri vaiheessa. Analyysin tuloksena muodostui kahdeksan käsitysryhmää, joista syntyi lopulta neljä pedagogisen auktoriteetin rakentumista kuvaavaa kuvauskategoriaa perustuen luokanopettajaopiskelijoiden ja kokeneiden luokanopettajien käsityksiin. Tutkimus osoitti, että opettajan pedagoginen auktoriteetti rakentuu opettajan persoonallisuudesta ja ammattitaidosta sekä lämpimästä vuorovaikutuksesta ja sosiaalisesta kontrollista suhteessa oppilaisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että opettajan ja oppilaiden välisen auktoriteettisuhteen rakentuminen on nykypäivänä hidas prosessi, jonka eteen opettajan on tehtävä tietoisesti töitä. Ansaitakseen asemansa, opettajan on tuotava aitoa persoonaansa esille ja löydettävä itselleen luonteva tapa tehdä työtä. Lisäksi opettajan pedagoginen ja didaktinen asiantuntijuus näyttää olevan avainasemassa auktoriteettisuhteen muodostumisessa. Opettajan on oltava luokassa turvallinen aikuinen, joka osoittaa välittävänsä oppilaistaan ja luo yhteisöllistä ja myönteistä ilmapiiriä luokkahuoneeseen. Auktoriteetti rakentuu, kun opettajan ja oppilaan välille muodostuu luottamuksellinen ja lämmin vuorovaikutussuhde. Nykypäivänä pedagogisen auktoriteetin rakentuminen edellyttää opettajalta lisäksi demokraattisuuteen perustuvaa johtajuutta ja luokan hallintaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset sekä vallitseva kasvatusajattelu kytkeytyvät siihen, millaista auktoriteettia opettajalta kulloinkin edellytetään. Auktoriteettiaseman saavuttaminen ja säilyminen ei ole täysin mutkatonta, sillä opettajan auktoriteettia voivat horjuttaa niin yhteiskunnalliset kuin koulun sisäisetkin tekijät. Tuloksista kävi ilmi, että nykypäivän kasvatusajattelussa korostetaan individualismia ja oppilaiden itseohjautuvuutta, mikä on tehnyt opettajan auktoriteetista piiloisempaa. Nykypäivän koulussa lakiin ja perinteeseen perustuva opettajan rationaalinen ja traditionaalinen auktoriteetti on heikentynyt, mutta sen sijaan opettajan karismaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin pohjautuva auktoriteetti saa korostuneen aseman. Opettajan persoonallisuus ja opettajan toiminta, oppilaan kohtaaminen sekä luokkahuoneen vuorovaikutus ovat auktoriteetin muodostumisessa olennaisia ja muodostavat opettajan auktoriteetin kulmakivet.