Neljä strategisen johtamisen teoreettista perspektiiviä - Teoriakäsikirja kurssille Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö (2012)

Abstract

Tämä teoriakäsikirja on koostettu Tampereen teknillisen yliopiston lukuvuonna 2011-2012 pidetyn opintojakson TETA-5620 Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö teoriaosuuden strategisen johtamisen tutkimuksen valittuja teoreettisia perspektiivejä käsittelevistä harjoitustöistä. Teoreettiset perspektiivit ja niitä käsittelevien osioiden laatijat ovat seuraavat:<br/><br/>1. Kognitiivinen perspektiivi (cognitive view): Lauri Isotalo, Lari-Matti Kuvaja, Joni Markkula ja Tommi Uitti<br/><br/>2. Kilpailudynaaminen perspektiivi (competitive dynamics view): Esko Aura, Markus Laakso, Lassi Roth, Sami Salomäki ja Mika Tala<br/><br/>3. Evolutionäärinen perspektiivi (evolutionary view): Tero Kemppi, Timo Kokotti, Christian Stenroos ja Iina Turja<br/><br/>4. Yrittäjyysperspektiivi (entrepreneurial view): Sanna Eklund, Anna Laaksonen, Lauri Oikari ja Jari Vasell<br/><br/>Kaikki tässä käsikirjassa käsiteltävät perspektiivit siis tarkastelevat ja lopulta pyrkivät selittämään sitä, miksi jotkut yritykset (tai yleisemmin ottaen organisaatiot) menestyvät paremmin kuin jotkut toiset, mutta tekevät niin erilaisista katsantokannoista.<br/><br/>Kognitiivisessa perspektiivissä päähuomio kiinnittyy päätöksentekijöihin ja yritysten tapauksessa eritoten ylimmän johdon edustajiin sekä heidän päätöksentekoonsa vaikuttaviin seikkoihin. Pääasiallinen tarkastelukohde on yksittäinen päätöksentekijä, mutta perspektiivi voidaan hyvin ulottaa myös kollektiiviseen päätöksentekoon. Tässä näkemyksessä menestymisen – tai sen puutteen – taustalla on merkittävässä roolissa onnistuminen olennaisen informaation havaitsemisessa, tulkinnassa ja sen perusteella toimimisessa.<br/><br/>Kilpailudynaaminen perspektiivi puolestaan tarkastelee keskeisesti yritysten välistä kilpailua ja käsitteellistää sen interaktioksi, jossa yritykset vaihtavat keskenään – tai tekevät toisiaan kohtaan – ’hyökkääviä’ ja ’puolustavia’ toimenpiteitä kilpailuetua tavoitellessaan tai sitä puolustaessaan. Tässä perspektiivissä toimenpiteet ja niiden aggregaattina muodostuva käyttäytyminen suhteessa kilpailijoiden vastaavaan nähdään määrittelevän menestyksen varsin pitkälle, joskin toimenpiteiden taustalla on päätöksenteko (ja näin ollen kognitiivinen perspektiivi) ja niiden toteuttaminen edellyttää resursseja (mitä puolestaan strategisen johtamisen piirissä tarkastelee eritoten resurssipohjainen perspektiivi, the resource-based view of the firm).<br/><br/>Evolutionäärinen perspektiivi eroaa kaikista muista tässä käsikirjassa tarkasteltavista perspektiiveistä etenkin siinä mielessä, että sen piirissä esiintyy skeptisiäkin puheenvuoroja yritysten – tai yleisemmin organisaatioiden – kyvystä vaikuttaa aktiivisesti menestyksekkyyteensä omilla valinnoillaan. Sen sijaan tässä näkemyksessä merkittävä painoarvo menestyksekkyyden tarkastelussa on yksittäisten organisaatioiden ulkopuolisilla, toimintaympäristöä muuttavilla tapahtumilla ja kehityskuluilla. Näkemys ammentaakin runsaasti biologiasta. Evolutionäärinen perspektiivi ei täysin sulje pois organisaation muutoksen mahdollisuutta, mutta huomauttaa, että sitä ei tule missään nimessä pitää triviaalina seikkana.<br/><br/>Yrittäjyysperspektiivi ammentaa voimakkaasti talousteorian itävaltalaisesta koulukunnasta (Austrian economics) ja näin ollen on selkeässä kontrastissa strategisen johtamisen perinteisten toimialavetoisten, toimialan taloustieteestä (industrial economics) ponnistavien perspektiivien kanssa. Tässä perspektiivissä yritysten menestyminen katsotaan olevan pitkälti seurausta aktiivisesta (ja markkinaprosessissa menestyksekkääksi osoittautuneesta) innovoinnista. Kilpailu on siis pohjimmiltaan jatkuvaa innovoinnin ja sitä seuraavan imitoinnin tuottamaa kilpajuoksua.<br/><br/>Tässä käsikirjassa päälukuina 1-4 olevat harjoitustyöt ovat lähtökohtaisesti siinä kirjoitus- ja graafisessa ilmiasussa missä työryhmät ovat ne alun perin palauttaneet seuraavin poikkeuksin: tekstin kirjaisinlaji ja –koko sekä muut vastaavat tekniset tekstin muotoiluseikat on yhdenmukaistettu, tekstissä tapahtuvat viittaukset lukuihin, alalukuihin, kuvioihin ja taulukoihin on muutettu vastaamaan käsikirjan juoksevaa numerointia ja vieraskieliset termit on kursivoitu. Lisäksi tekstiin on tehty joitakin yksittäisiä korjauksia kaikkein ilmeisimpien kirjoitusvirheiden tapauksissa. Päälukujen asiasisältöön ei siis ole käsikirjan koontivaiheessa puututtu.<br/><br/>Tällä käsikirjalla on kolme tarkoitusta. Ensisijainen tarkoitus on palvella opintojakson opiskelijoita opintojakson jälkimmäisellä puoliskolla, jossa työryhmien valitsemien kohdeyritysten empiirisesti havaittua käytännön toimintaa on tarkoitus ymmärtää ja selittää tämän käsikirjan sisältämien teoreettisten perspektiivien avulla.<br/><br/>Käsikirjan toissijaisena tarkoituksena on tarpeen tullen – joko opinnoissa myöhemmin tai työelämässä – mahdollistaa opintojakson opiskelijoiden palaaminen käsiteltyjen teoreettisten perspektiivien pariin tiiviissä ja suomenkielisessä muodossa. Ja kolmanneksi käsikirjan tarkoituksena on julkaistuna opintomateriaalina auttaa yliopiston nykyisiä ja tulevia opiskelijoita perehtymään tarkastelun kohteena oleviin perspektiiveihin ja hakeutumaan lähdeviitteiden avulla lisätietojen äärelle.