Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi - osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta. TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden opiskelijoiden itsearviointikyselyn tuloksia
Pajarre, Eila; Nokelainen, Sanna; Myllärniemi, Jussi (2014)
Tampereen teknillinen yliopisto, Talouden ja rakentamisen tiedekunta
2014
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3247-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3247-4
Tiivistelmä
Yliopistojen opetussuunnitelmissa keskitytään nykypäivänä opetussisältöjen sijaan oppimistuloksiin. Opiskelijoiden itse kokemaa oppimista ei arvioida. Samanaikaisesti opetuksessa korostuu tekniikan ydinosaamisen lisäksi työelämän kannalta välttämättömät taidot, kuten esimerkiksi poikkitieteellinen osaaminen, vuorovaikutus, kansainvälisyys ja organisaatio-osaaminen sekä arvot ja asenteet. Näiden taitojen mittaamiseksi ja tunnistamiseksi Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden ja tiedonhallinnan ja logistiikan laitokset toteuttivat yhdessä valmiusarviokyselyn TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden opiskelijoille.
Valmiusarviokyselyn tavoitteena oli selvittää mitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia opiskelijat itse kokevat opintojensa aikana saavuttaneensa, miten he kokevat omien taitojensa karttuneen viimeksi kuluneen lukuvuoden aikana ja mitä he odottavat vielä jäljellä olevien opintojensa aikana oppivan. Kyselyn pilottiversio toteutettiin helmikuussa 2013. Kysely kohdennettiin kaikille vuonna 2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneille läsnä oleville TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden koulutusohjelmien sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opiskelijoille, joille lähetettiin sähköpostitse tiedote kyselystä, joka sisälsi linkin kysymyslomakkeeseen. Kysely lähetettiin yhteensä 565 opiskelijalle, joista 31 % (175 henkilöä) vastasi kyselyyn.
Tutkimuksen perusteella tietojohtamisen ja tuotantotalouden opiskelijat kokivat osaamisensa olevan vahvimmillaan äidinkielessä, englannin kielessä sekä ryhmätyöskentelytaidoissa. Kehitettävää oli eniten ruotsin kielessä sekä yleensä muiden kielten osaamisessa sekä ohjelmointitaidoissa. Eniten viime vuosina oli kehittynyt taidot liittyen analyyttiseen ajatteluun sekä esiintymis- ja viestintätaitoihin. Ruotsin kieli oli sen sijana heikentynyt opiskelun aikana.
Ammatillisen osaamisen osalta tulokset noudattavat koulutusohjelmien sisältöpainotuksia. Tietojohtamisen opiskelijat arvioivat ymmärryksen tietojärjestelmien liitynnästä liiketoimintaan vahvimmaksi osaamisekseen kun taas tuotantotalouden vastaava oli kokonaisvaltainen yritystoiminnan hahmottaminen. Koulutukselliset tavoitteet opiskelijat kokivat saavuttaneensa hyvin, mitä korostaa myös edellä mainitut seikat. Vastausten perusteella opintojensa alussa opiskelijoiden oli vaikea hahmottaa, mitä heille opetetaan ja miksi, mutta mitä pidemmälle opinnot etenivät, sitä paremmin ymmärrettiin myös alkuvaiheen opintojen merkitys.
Kysely tuotti arvokasta opiskelijoiden kokemuksiin perustuvaa tietoa heidän osaamisestaan, osaamisen kehittymisestä sekä kehityskohteista koulutukseen liittyen. Kysely havaittiin toimivaksi keinoksi mitata opiskelijoiden osaamista sekä koulutuksen laatua inhimillisen pääoman karttumisen näkökulmasta. Tavoitteena onkin jatkaa systemaattisesti seurantaa siitä, millaisina opiskelijat kokevat tietonsa ja taitonsa eri osa-alueilla ja miten nämä taidot ovat kehittyneet kuluneen vuoden aikana.
Valmiusarviokyselyn tavoitteena oli selvittää mitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia opiskelijat itse kokevat opintojensa aikana saavuttaneensa, miten he kokevat omien taitojensa karttuneen viimeksi kuluneen lukuvuoden aikana ja mitä he odottavat vielä jäljellä olevien opintojensa aikana oppivan. Kyselyn pilottiversio toteutettiin helmikuussa 2013. Kysely kohdennettiin kaikille vuonna 2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneille läsnä oleville TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden koulutusohjelmien sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opiskelijoille, joille lähetettiin sähköpostitse tiedote kyselystä, joka sisälsi linkin kysymyslomakkeeseen. Kysely lähetettiin yhteensä 565 opiskelijalle, joista 31 % (175 henkilöä) vastasi kyselyyn.
Tutkimuksen perusteella tietojohtamisen ja tuotantotalouden opiskelijat kokivat osaamisensa olevan vahvimmillaan äidinkielessä, englannin kielessä sekä ryhmätyöskentelytaidoissa. Kehitettävää oli eniten ruotsin kielessä sekä yleensä muiden kielten osaamisessa sekä ohjelmointitaidoissa. Eniten viime vuosina oli kehittynyt taidot liittyen analyyttiseen ajatteluun sekä esiintymis- ja viestintätaitoihin. Ruotsin kieli oli sen sijana heikentynyt opiskelun aikana.
Ammatillisen osaamisen osalta tulokset noudattavat koulutusohjelmien sisältöpainotuksia. Tietojohtamisen opiskelijat arvioivat ymmärryksen tietojärjestelmien liitynnästä liiketoimintaan vahvimmaksi osaamisekseen kun taas tuotantotalouden vastaava oli kokonaisvaltainen yritystoiminnan hahmottaminen. Koulutukselliset tavoitteet opiskelijat kokivat saavuttaneensa hyvin, mitä korostaa myös edellä mainitut seikat. Vastausten perusteella opintojensa alussa opiskelijoiden oli vaikea hahmottaa, mitä heille opetetaan ja miksi, mutta mitä pidemmälle opinnot etenivät, sitä paremmin ymmärrettiin myös alkuvaiheen opintojen merkitys.
Kysely tuotti arvokasta opiskelijoiden kokemuksiin perustuvaa tietoa heidän osaamisestaan, osaamisen kehittymisestä sekä kehityskohteista koulutukseen liittyen. Kysely havaittiin toimivaksi keinoksi mitata opiskelijoiden osaamista sekä koulutuksen laatua inhimillisen pääoman karttumisen näkökulmasta. Tavoitteena onkin jatkaa systemaattisesti seurantaa siitä, millaisina opiskelijat kokevat tietonsa ja taitonsa eri osa-alueilla ja miten nämä taidot ovat kehittyneet kuluneen vuoden aikana.