Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA
Liimatainen, Heikki; Nykänen, Lasse (2014)
Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne.
2014
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3225-2
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3225-2
Tiivistelmä
Kuorma-autokanta muuttuu jatkuvasti, kun uusia kuorma-autoja tulee kantaan ja vanhoja poistuu. Myös kuorma-autojen käyttö muuttuu. Tutkimuksessa yhdistetään kuorma-autokannan kehittymistä kuvaavat tiedot kuorma-autojen käytön kehittymistä kuvaaviin tietoihin ja muodostetaan näin kuva siitä, miten kuorma-autojen ja niiden käytön kehitys vaikuttaa energiankulutukseen ja päästöihin. Menetelmänä on tieliikenteen tavarankuljetustilaston analyysi ja tietojen yhdistäminen VTT:n LIPASTO-järjestelmän polttoaineenkulutus- ja päästötietoihin. Tutkimuksessa arvioidaan myös lokakuussa 2013 voimaan tulleiden kuorma-autojen mitta- ja massarajojen muutosten vaikutuksia.
Kuorma-autokannan uusiutuminen on vahvasti sidoksissa kansantalouden yleiseen kehitykseen ja tästä johtuvaan kuljetuskysynnän muutoksiin. Kuorma-autojen ensirekisteröintien vähentyminen huonossa taloudellisessa tilanteessa vaikuttaa koko kuorma-autojen elinkaaren ajan suurempina päästöinä ja energiankulutuksena. Suomen kuorma-autokanta on hyvin vanhaa. Kuorma-autokannan keski-ikää tärkeämpi on kuitenkin kuorma-autojen tuotannollinen keski-ikä, eli eri-ikäisten kuorma-autojen osuus liikennesuoritteesta. Tuotannollinen keski-ikä vaihtelee merkittävästi toimialojen välillä. Myös luvanvaraisessa liikenteessä olevien ja yksityisten kuorma-autojen tuotannollinen keski-ikä on hyvin erilainen.
Esitetyt arviot kuorma-autojen mittojen ja massojen korotusten vaikutuksista ovat tutkimuksen perusteella erittäin optimistisia. Tämän tutkimuksen perusteella massarajojen korotusten teoreettiset kustannussäästöt ovat siirtymäaikana 2013–2018 enintään 116 miljoonaa euroa vuodessa ja siirtymäajan jälkeen enintään 189 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä säästöt toteutuvat, jos mitta- ja massarajojen korotukset hyödynnetään täysimääräisesti niissä kuljetuksissa, jotka vuonna 2012 olivat täyteen kuormattuja. Mitta- ja massarajojen korotusten toteutuneita vaikutuksia tulee tutkia tieliikenteen tavarankuljetustilaston tietojen pohjalta tulevina vuosina todellisten hyötyjen selvittämiseksi.
Kuorma-autokannan uusiutuminen on vahvasti sidoksissa kansantalouden yleiseen kehitykseen ja tästä johtuvaan kuljetuskysynnän muutoksiin. Kuorma-autojen ensirekisteröintien vähentyminen huonossa taloudellisessa tilanteessa vaikuttaa koko kuorma-autojen elinkaaren ajan suurempina päästöinä ja energiankulutuksena. Suomen kuorma-autokanta on hyvin vanhaa. Kuorma-autokannan keski-ikää tärkeämpi on kuitenkin kuorma-autojen tuotannollinen keski-ikä, eli eri-ikäisten kuorma-autojen osuus liikennesuoritteesta. Tuotannollinen keski-ikä vaihtelee merkittävästi toimialojen välillä. Myös luvanvaraisessa liikenteessä olevien ja yksityisten kuorma-autojen tuotannollinen keski-ikä on hyvin erilainen.
Esitetyt arviot kuorma-autojen mittojen ja massojen korotusten vaikutuksista ovat tutkimuksen perusteella erittäin optimistisia. Tämän tutkimuksen perusteella massarajojen korotusten teoreettiset kustannussäästöt ovat siirtymäaikana 2013–2018 enintään 116 miljoonaa euroa vuodessa ja siirtymäajan jälkeen enintään 189 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä säästöt toteutuvat, jos mitta- ja massarajojen korotukset hyödynnetään täysimääräisesti niissä kuljetuksissa, jotka vuonna 2012 olivat täyteen kuormattuja. Mitta- ja massarajojen korotusten toteutuneita vaikutuksia tulee tutkia tieliikenteen tavarankuljetustilaston tietojen pohjalta tulevina vuosina todellisten hyötyjen selvittämiseksi.