Teekkarit maailmalla, Kansainvälistymiskyselyn 2013 tuloksia Tampereen teknilliseltä yliopistolta
Pajarre, Eila (2014)
Tampereen teknillinen yliopisto. Yliopistopalvelut
2014
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3268-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3268-9
Tiivistelmä
Tampereen teknillisessä yliopistossa toteutettiin vuonna 2013 Vaihto-opinnot sujuvasti tutkintoon -hanke, jonka tavoitteena oli yhtenäistää ja sujuvoittaa käytäntöjä sekä vaihto-opintojen hyväksi luvussa ja tutkintoon sijoittamisessa että opiskelijoiden neuvonnassa ennen ja jälkeen vaihto-opintojen. Osana hanketta kaikille TTY:n opiskelijoille lähetettiin sähköinen kysely, jossa kartoitettiin heidän asenteitaan ja kokemuksiaan kansainvälistymisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 698 opiskelijaa.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ulkomaanvaihtoon osallistuminen vaihtelee suuresti eri koulutusohjelmien välillä. Osassa koulutusohjelmia lähes kolmannes vastaajista ilmoitti jo olleensa ulkomaanvaihdossa, kun taas osassa vaihdossa olleita oli vähän ja jopa yli 40 % ilmoitti, ettei ollut kiinnostunut vaihto-opintomahdollisuudesta.
Ulkomaanvaihdossa olleista 95 % oli ollut opiskelijavaihdossa ulkomaisessa yliopistossa. Muina kansainvälistymistapoina mainittiin harjoittelu ulkomailla ja kansainväliset lyhytkurssit. Tärkeimmät syyt ulkomaanvaihtoon hakeutumiselle olivat olleet kieli-taidon parantaminen, kansainvälisen kokemuksen saaminen, uusiin kulttuureihin tutustuminen ja uusien kokemusten saaminen. Tärkeimpänä syynä siihen, miksi kansainvälistymiseen oli hakeuduttu juuri vaihto-opintojen kautta, mainittiin ensisijaisesti helppous, jonka mainitsi puolet ulkomaanvaihdossa olleista. Ensisijaiset kriteerit ulkomaankohteen valinnalle olivat vastaajien mukaan olleet opetuskieli, kielialue sekä kulttuurialue. Sen sijaan kohdeyliopiston kurssitarjonnalla tai maineella ei koettu kovinkaan usein olevan merkitystä.
Ulkomaanvaihtoon hakeutuminen koettiin pääsääntöisesti helpoksi ja hyvin opastetuksi. Sen sijaan tuntemus opintojen hyväksyttämisestä tutkintoon osoittautui heikoksi ja myös käytännössä vaihto-opintojen sijoittamisessa TTY:llä opiskeltavaan tutkintoon oli koettu ongelmia. Kaikissa tiedekunnissa ulkomaanvaihdossa olleet vastaajat ilmoittivat sijoittaneensa eniten opintoja vapaasti valittaviin opintoihin eivätkä varsinaiseen tutkintorakenteeseen. Yli kolmasosa vaihdossa olleista ilmoitti kokeneensa ongelmia vaihto-opintojen tutkintoon sijoittamisessa. Myös vaihtoon hakeutumattomista opiskelijoista lähes kymmenesosa esitti yhdeksi syyksi olla hakeutumatta ulkomaille epäilyksen siitä, ettei ulkomaanopintoja hyväksyttäisi TTY:n tutkintoon.
Kehittämistoimenpiteinä toivottiin erityisesti lisää tiedotusta ulkomaanopintojen tutkintoon sijoittamismahdollisuuksista. Myös kyselyn vastauksista oli nähtävissä, että niissä tiedekunnissa, joissa kandidaattivaiheen opiskelijat tunsivat vaihto-opintojen tutkintoon sijoittamismahdollisuudet hyvin, myös vaihdossa olleet olivat saaneet sijoitettua ulkomaanopintonsa tutkintoon muiden tiedekuntien opiskelijoita paremmin.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ulkomaanvaihtoon osallistuminen vaihtelee suuresti eri koulutusohjelmien välillä. Osassa koulutusohjelmia lähes kolmannes vastaajista ilmoitti jo olleensa ulkomaanvaihdossa, kun taas osassa vaihdossa olleita oli vähän ja jopa yli 40 % ilmoitti, ettei ollut kiinnostunut vaihto-opintomahdollisuudesta.
Ulkomaanvaihdossa olleista 95 % oli ollut opiskelijavaihdossa ulkomaisessa yliopistossa. Muina kansainvälistymistapoina mainittiin harjoittelu ulkomailla ja kansainväliset lyhytkurssit. Tärkeimmät syyt ulkomaanvaihtoon hakeutumiselle olivat olleet kieli-taidon parantaminen, kansainvälisen kokemuksen saaminen, uusiin kulttuureihin tutustuminen ja uusien kokemusten saaminen. Tärkeimpänä syynä siihen, miksi kansainvälistymiseen oli hakeuduttu juuri vaihto-opintojen kautta, mainittiin ensisijaisesti helppous, jonka mainitsi puolet ulkomaanvaihdossa olleista. Ensisijaiset kriteerit ulkomaankohteen valinnalle olivat vastaajien mukaan olleet opetuskieli, kielialue sekä kulttuurialue. Sen sijaan kohdeyliopiston kurssitarjonnalla tai maineella ei koettu kovinkaan usein olevan merkitystä.
Ulkomaanvaihtoon hakeutuminen koettiin pääsääntöisesti helpoksi ja hyvin opastetuksi. Sen sijaan tuntemus opintojen hyväksyttämisestä tutkintoon osoittautui heikoksi ja myös käytännössä vaihto-opintojen sijoittamisessa TTY:llä opiskeltavaan tutkintoon oli koettu ongelmia. Kaikissa tiedekunnissa ulkomaanvaihdossa olleet vastaajat ilmoittivat sijoittaneensa eniten opintoja vapaasti valittaviin opintoihin eivätkä varsinaiseen tutkintorakenteeseen. Yli kolmasosa vaihdossa olleista ilmoitti kokeneensa ongelmia vaihto-opintojen tutkintoon sijoittamisessa. Myös vaihtoon hakeutumattomista opiskelijoista lähes kymmenesosa esitti yhdeksi syyksi olla hakeutumatta ulkomaille epäilyksen siitä, ettei ulkomaanopintoja hyväksyttäisi TTY:n tutkintoon.
Kehittämistoimenpiteinä toivottiin erityisesti lisää tiedotusta ulkomaanopintojen tutkintoon sijoittamismahdollisuuksista. Myös kyselyn vastauksista oli nähtävissä, että niissä tiedekunnissa, joissa kandidaattivaiheen opiskelijat tunsivat vaihto-opintojen tutkintoon sijoittamismahdollisuudet hyvin, myös vaihdossa olleet olivat saaneet sijoitettua ulkomaanopintonsa tutkintoon muiden tiedekuntien opiskelijoita paremmin.