Asuintalojen yhteiskäyttötilojen rakennuttaminen : Liiketoiminnallinen tarkastelu
Kananen, Juha; Tyvimaa, Tanja (2012)
Lataukset:
Kananen, Juha
Tyvimaa, Tanja
Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos
2012
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-2898-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-2898-9
Tiivistelmä
Yhteiskäyttötilat lisäävät asukkaiden viihtymistä asuintaloissa, sillä usein ne mahdollistavat joustavamman asumisen ja harrastamisen talossa. Aikaisempien kyselytutkimusten mukaan suomalaiset toivovat asuintaloihin tai lähialueille yhteiskäyttötilaa, jossa voisi oleskella ja harrastaa. Vaikka suomalaiset toivovat yhteiskäyttötiloja niiden rakennuttaminen on ongelmallista, sillä yhteiset tilat jäävät taloyhtiön omistukseen, eikä sijoittaja voi myydä eikä vuokrata niitä kenellekään. Yhteiskäyttötilojen arvo tuleekin hinnoitella asuntojen myyntihintoihin ja vuokriin.
Markkinointikirjallisuus painottaa nykyisin voimakkaasti asiakasarvon luomisen tärkeyttä. Asiakasarvon luonnin sanotaan olevan ainoa kestävä keino jatkuvaan kasvuun ja omistaja-arvon maksimoimiseen. Myös rakennus- ja kiinteistöalalla asiakkaan tulisi kartoittaa tarkemmin arvoajureita, eli tekijöitä jotka ovat asiakkaalle arvokkaita. Asiakkaat maksavat tuotteista ja palveluista eniten, jotka ovat heille jossain mielessä arvokkaita. Yhteiskäyttötilojen arvo muodostuu, kun niitä käytetään tai asukas tietää, että tila on käytettävissä. Harrastetila voi olla asukkaalle arvokas, vaikka hän ei sitä aktiivisesti käyttäisikään. Mahdollisuus tilassa harrastamiseen voi olla asukkaille arvokasta.
Asuntojen markkinoinnissa yhteiskäyttötiloja voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin aktiviteetteja mahdollistavina tiloina. Usealla ihmiselle mahdollisuus esimerkiksi puutöiden tai vastaavien askareiden tekemiseen voi olla arvokas asuntoa valitessa, vaikka asuessaan asukkaalle ei välttämättä ikinä olisikaan aikaa näitä askareita tehdä. Markkinoinnin tulisikin keskittyä juuri niihin tekijöihin jotka ovat mahdollisille asukkaille arvokkaita. Markkinointiviestinnän tulee pystyä ratkomaan mahdollisten asiakkaiden ongelmia. Tilanahtaudesta kärsivä perhe voi etsiä suurempaa asuntoa, vaikka todellisuudessa heille riittäisi samankokoinen asunto, jossa on suuremmat varastotilat. Markkinoinnin tulisikin olla juuri asiakkaiden ongelmien tunnistamista, niiden ratkaisemista ja tästä asiakkaille viestimistä.
Tampereen teknillisen yliopiston Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmän vuosien 2010 ja 2011 aikana tehtyjen asukaskyselyjen ja vuonna 2011 Tampereella tehtyjen tapaustutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset kaipaavat asuintaloihinsa yhteiskäyttötiloja. Kyselyihin vastanneet suomalaiset toivoivat käyttöönsä useita yhteiskäyttötiloja ja vastasivat niiden lisäävän asumisviihtyisyyttä nykyisessä talossa. Kuitenkin tutkittaessa asumisviihtyisyyttä ja yhteiskäyttötiloja erikseen ei näiden väliltä löytynyt minkäänlaista korrelaatiota. Yhteiskäyttötilat eivät myöskään vaikuttaneet asumisaikaan, vaikka ne mahdollistavat ainakin jossain määrin joustavamman asumisen elämäntilanteiden muuttuessa. Yhteiskäyttötilojen arvo näyttääkin olevan lähinnä asukkaiden mielikuvissa ja todellinen asumisviihtyvyys koostuu aivan muista tekijöistä. Valintahetkellä yhteiskäyttötiloilla voi kuitenkin olla suuri merkitys, joten niiden arvoa ei tule vähätellä asuntoja markkinoidessa.
Markkinointikirjallisuus painottaa nykyisin voimakkaasti asiakasarvon luomisen tärkeyttä. Asiakasarvon luonnin sanotaan olevan ainoa kestävä keino jatkuvaan kasvuun ja omistaja-arvon maksimoimiseen. Myös rakennus- ja kiinteistöalalla asiakkaan tulisi kartoittaa tarkemmin arvoajureita, eli tekijöitä jotka ovat asiakkaalle arvokkaita. Asiakkaat maksavat tuotteista ja palveluista eniten, jotka ovat heille jossain mielessä arvokkaita. Yhteiskäyttötilojen arvo muodostuu, kun niitä käytetään tai asukas tietää, että tila on käytettävissä. Harrastetila voi olla asukkaalle arvokas, vaikka hän ei sitä aktiivisesti käyttäisikään. Mahdollisuus tilassa harrastamiseen voi olla asukkaille arvokasta.
Asuntojen markkinoinnissa yhteiskäyttötiloja voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin aktiviteetteja mahdollistavina tiloina. Usealla ihmiselle mahdollisuus esimerkiksi puutöiden tai vastaavien askareiden tekemiseen voi olla arvokas asuntoa valitessa, vaikka asuessaan asukkaalle ei välttämättä ikinä olisikaan aikaa näitä askareita tehdä. Markkinoinnin tulisikin keskittyä juuri niihin tekijöihin jotka ovat mahdollisille asukkaille arvokkaita. Markkinointiviestinnän tulee pystyä ratkomaan mahdollisten asiakkaiden ongelmia. Tilanahtaudesta kärsivä perhe voi etsiä suurempaa asuntoa, vaikka todellisuudessa heille riittäisi samankokoinen asunto, jossa on suuremmat varastotilat. Markkinoinnin tulisikin olla juuri asiakkaiden ongelmien tunnistamista, niiden ratkaisemista ja tästä asiakkaille viestimistä.
Tampereen teknillisen yliopiston Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmän vuosien 2010 ja 2011 aikana tehtyjen asukaskyselyjen ja vuonna 2011 Tampereella tehtyjen tapaustutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset kaipaavat asuintaloihinsa yhteiskäyttötiloja. Kyselyihin vastanneet suomalaiset toivoivat käyttöönsä useita yhteiskäyttötiloja ja vastasivat niiden lisäävän asumisviihtyisyyttä nykyisessä talossa. Kuitenkin tutkittaessa asumisviihtyisyyttä ja yhteiskäyttötiloja erikseen ei näiden väliltä löytynyt minkäänlaista korrelaatiota. Yhteiskäyttötilat eivät myöskään vaikuttaneet asumisaikaan, vaikka ne mahdollistavat ainakin jossain määrin joustavamman asumisen elämäntilanteiden muuttuessa. Yhteiskäyttötilojen arvo näyttääkin olevan lähinnä asukkaiden mielikuvissa ja todellinen asumisviihtyvyys koostuu aivan muista tekijöistä. Valintahetkellä yhteiskäyttötiloilla voi kuitenkin olla suuri merkitys, joten niiden arvoa ei tule vähätellä asuntoja markkinoidessa.