Koulujen kosteus- ja homevauriokorjaukset. Kokemuksia Ylöjärven kunnasta
Tampereen teknillinen korkeakoulu
1997
Rakennustekniikan osasto - Department of Civil Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3149-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3149-1
Tiivistelmä
Kosteus- ja homevaurioiden korjauksissa tulee ottaa huomioon rakennuksen vaurioiden korjausten ohella myös homevaurioiden terveysvaikutukset ja niiden poistaminen. Kunnan organisaatiorakenteella tulee olla valmiudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kosteus- ja homevaurioiden tai niiden epäilyjen ilmentyessä.
Raportissa on aluksi käsitelty homeita yleisesti ja kosteusvaurioihin liittyvien homeiden erityispiirteitä sekä kosteus- ja homevaurioita rakennuksissa; vaurioita yleensä sekä niiden mikrobiologista ja rakenneteknistä kartoittamista, korjaamista ja ennaltaehkäisyä. Homeista on syytä muistaa, että ne ovat osa elinympäristöämme; ulkoilmassa on aina eri sienilajien itiöitä. Kosteusvaurioiden yhteydessä tavattavia homeita kutsutaan ns. indikaattorihomeiksi. Indikaattorihomeiksi luokiteltavien homeiden luetteloon, kosteusvauriopaneeliin, lisätään tutkimusten pohjalta uusia homesukuja. Rakennusta ja sen rakenteita rasittavat monet erilaiset rakennuksen sisä- ja ulkopuoliset kosteudenlähteet Useiden tutkimusten perusteella on todettu kosteusvaurioille riskialttiita rakenteita ja rakennusosia ja niille tyypillisiä vaurioita. Kosteus- ja homevaurioiden kartoittamisen tarkoituksena on löytää rakennuksen kosteusvauriot ja niiden syyt. Rakenteiden kosteusvaurioiden tutkimusmenetelmät voidaan jakaa aistinvaraisiin, materiaalia rikkomattomiin, materiaalia rikkoviin menetelmiin, materiaalinäytteisiin ja mikrobitutkimuksiin. Ensiksi mainituilla menetelmillä pyritään selvittämään kosteusvaurion laajuus ja syyt, viimeksi mainitulla pyritään saarnaan tietoa kosteusvaurion aiheuttamasta homevauriosta; homepitoisuuksista ja Iajistosta sekä kosteus- ja homevaurion aiheuttamista terveysvaikutuksista (altistuksesta). Mikrobinäytteitä voidaan ottaa rakennuksessa ilmanäytteenä, materiaalinäytteenä tai pintanäytteenä. Raportissa on käsitelty niitä toimenpiteitä, jotka kuuluvat kunnalle koulujen kosteus- ja homevauriotapauksissa (päätöksenteko). Kunnan rakennus- ja korjaushankkeiden läpiviennissä on tärkeää, että toimitaan johdonmukaisesti; että luottamushenkilöt saavat riittävästi tietoa päätöstensä pohjaksi ja että kunnassa tiedetään kuka vastaa asiakirjojen valmistelusta ja eteenpäin viemisestä kussakin vaiheessa.
Esimerkkitapauksina on käsitelty Ylöjärven kunnan Kirkonkylän ala-asteella ja Moision yläasteen koululla tehtyjä kosteus- ja homevauriokorjauksia. CASE-tapauksissa on pyritty esittämään kaikki ne toimenpiteet, joita kuuluu koulujen kosteus- ja homevaurioiden korjausprosessiin.
CASE-tapausten pohjalta on kehitetty ehdotus toimintamalliksi kunnille kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseksi sekä ehdotus seurantamalliksi kunnille kosteus- ja homeongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja vaurioiden toteamiseksi. Toimintamallin tarkoituksena on, että rakennuksen vauriot korjataan mahdollisimman joustavasti ja heti niiden ilmennyttyä. Mallissa on tärkeintä määrittää kunnassa kullekin toiminnalle vastuuhenkilö(t). Seurantamalli muodostuu kunnan kiinteistöjen (koulujen) järjestelmällisestä ja säännönmukaisesta tarkastus- ja huoltojärjestelmästä sekä kiinteistön rakenneteknisten asiakirjojen arkistointijärjestelmästä.
Lisäksi raporttiin on liitetty kattava kirjallisuusluettelo aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta sekä luettelo eräistä aihepiiriin erikoistuneista julkisista tutkimuslaitoksista. Tutkimusryhmän yhteystiedot ovat raportin liitteenä.
Raportissa on aluksi käsitelty homeita yleisesti ja kosteusvaurioihin liittyvien homeiden erityispiirteitä sekä kosteus- ja homevaurioita rakennuksissa; vaurioita yleensä sekä niiden mikrobiologista ja rakenneteknistä kartoittamista, korjaamista ja ennaltaehkäisyä. Homeista on syytä muistaa, että ne ovat osa elinympäristöämme; ulkoilmassa on aina eri sienilajien itiöitä. Kosteusvaurioiden yhteydessä tavattavia homeita kutsutaan ns. indikaattorihomeiksi. Indikaattorihomeiksi luokiteltavien homeiden luetteloon, kosteusvauriopaneeliin, lisätään tutkimusten pohjalta uusia homesukuja. Rakennusta ja sen rakenteita rasittavat monet erilaiset rakennuksen sisä- ja ulkopuoliset kosteudenlähteet Useiden tutkimusten perusteella on todettu kosteusvaurioille riskialttiita rakenteita ja rakennusosia ja niille tyypillisiä vaurioita. Kosteus- ja homevaurioiden kartoittamisen tarkoituksena on löytää rakennuksen kosteusvauriot ja niiden syyt. Rakenteiden kosteusvaurioiden tutkimusmenetelmät voidaan jakaa aistinvaraisiin, materiaalia rikkomattomiin, materiaalia rikkoviin menetelmiin, materiaalinäytteisiin ja mikrobitutkimuksiin. Ensiksi mainituilla menetelmillä pyritään selvittämään kosteusvaurion laajuus ja syyt, viimeksi mainitulla pyritään saarnaan tietoa kosteusvaurion aiheuttamasta homevauriosta; homepitoisuuksista ja Iajistosta sekä kosteus- ja homevaurion aiheuttamista terveysvaikutuksista (altistuksesta). Mikrobinäytteitä voidaan ottaa rakennuksessa ilmanäytteenä, materiaalinäytteenä tai pintanäytteenä. Raportissa on käsitelty niitä toimenpiteitä, jotka kuuluvat kunnalle koulujen kosteus- ja homevauriotapauksissa (päätöksenteko). Kunnan rakennus- ja korjaushankkeiden läpiviennissä on tärkeää, että toimitaan johdonmukaisesti; että luottamushenkilöt saavat riittävästi tietoa päätöstensä pohjaksi ja että kunnassa tiedetään kuka vastaa asiakirjojen valmistelusta ja eteenpäin viemisestä kussakin vaiheessa.
Esimerkkitapauksina on käsitelty Ylöjärven kunnan Kirkonkylän ala-asteella ja Moision yläasteen koululla tehtyjä kosteus- ja homevauriokorjauksia. CASE-tapauksissa on pyritty esittämään kaikki ne toimenpiteet, joita kuuluu koulujen kosteus- ja homevaurioiden korjausprosessiin.
CASE-tapausten pohjalta on kehitetty ehdotus toimintamalliksi kunnille kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseksi sekä ehdotus seurantamalliksi kunnille kosteus- ja homeongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja vaurioiden toteamiseksi. Toimintamallin tarkoituksena on, että rakennuksen vauriot korjataan mahdollisimman joustavasti ja heti niiden ilmennyttyä. Mallissa on tärkeintä määrittää kunnassa kullekin toiminnalle vastuuhenkilö(t). Seurantamalli muodostuu kunnan kiinteistöjen (koulujen) järjestelmällisestä ja säännönmukaisesta tarkastus- ja huoltojärjestelmästä sekä kiinteistön rakenneteknisten asiakirjojen arkistointijärjestelmästä.
Lisäksi raporttiin on liitetty kattava kirjallisuusluettelo aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta sekä luettelo eräistä aihepiiriin erikoistuneista julkisista tutkimuslaitoksista. Tutkimusryhmän yhteystiedot ovat raportin liitteenä.