Liekkitutkijoiden tiedonhaun koulutus
Haarala, A.-R.; Holm, S.; Huiku, L. (1991)
Tampereen teknillinen korkeakoulu
1991
Hallintovirasto - Hallintovirasto
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011060814692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011060814692
Tiivistelmä
Kauppa- ja teollisuusministeriön polttotekniikan tutkimusohjelmaan Liekki osallistuvat koulutettiin käyttämään suorakäyttöisiä tiedonhakujärjestelmiä Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjaston Liekkitietoprojektissa. Koulutukseen osallistui 61 tutkijaa 32 Liekkiprojektista. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 17. Yhden työpäivän mittainen koulutus järjestettiin yleensä projektin tiloissa. Koulutustilaisuus koostui 1-2 tunnin johdannosta suorakäyttöisiin tiedonhakujärjestelmiin, jonka jälkeen oli hakuharjoittelua päätteellä.
Haut arvioitiin kolmen eri näkökohdan mukaan: haun relevanttisuus, uusien relevanttien viitteiden osuus ja paljonko hausta oli halukas maksamaan.
Vastausten perusteella laskettiin uutuusarvo, mikä on uusien viitteiden osuus relevanteista viitteistä. Relevantteja viitteitä oli hauissa paljon, 29 vertailukelpoisessa haussa keskimäärin 38 viitettä hakua kohden. vaihteluväli oli 2-265. Relevanteista viitteistä uusia oli keskimäärin 60%, vaihteluvalin ollessa 0-135.
Maksuhalukkuudella yritettiin kuvata osaltaan haun onnistumista. Eroja on havaittavissa. Esimerkiksi tutkimuslaitoksissa työskentelevät ovat selvästi halukkaampia maksamaan hausta kuin muut. Tämä johtuu ilmeisesti aikaisemmista kokemuksista ja yleensäkin kustannustietoisuudesta.
Tutkimukseen liittyneistä haastatteluista noussut yleinen mielipide oli hyvin positiivinen. Kukaan ei huomauttanut oikeastaan mistään. Muutama tutkija mainitsi olevansa koulutuksen jälkeen valmis tekemään itse hakunsa. Yleensä haastatellut eivät kuitenkaan itse aio tehdä hakujaan, vaan sanoivat koulutuksen antaneen paremmat valmiudet hakujen tekemiseen yhdessä informaatikon kanssa. Koulutuksesta oli tutkijoiden mielestä myös hyötyä aivan yleisellä tiedon lisäämisen tasolla. Haastattelussa todettiin vastaavankaltaisen projektin tarpeellisuus myös muiden KTM:n tutkimusohjelmien kohdalla ja Liekissäkin kenties vuosittain.
Haut arvioitiin kolmen eri näkökohdan mukaan: haun relevanttisuus, uusien relevanttien viitteiden osuus ja paljonko hausta oli halukas maksamaan.
Vastausten perusteella laskettiin uutuusarvo, mikä on uusien viitteiden osuus relevanteista viitteistä. Relevantteja viitteitä oli hauissa paljon, 29 vertailukelpoisessa haussa keskimäärin 38 viitettä hakua kohden. vaihteluväli oli 2-265. Relevanteista viitteistä uusia oli keskimäärin 60%, vaihteluvalin ollessa 0-135.
Maksuhalukkuudella yritettiin kuvata osaltaan haun onnistumista. Eroja on havaittavissa. Esimerkiksi tutkimuslaitoksissa työskentelevät ovat selvästi halukkaampia maksamaan hausta kuin muut. Tämä johtuu ilmeisesti aikaisemmista kokemuksista ja yleensäkin kustannustietoisuudesta.
Tutkimukseen liittyneistä haastatteluista noussut yleinen mielipide oli hyvin positiivinen. Kukaan ei huomauttanut oikeastaan mistään. Muutama tutkija mainitsi olevansa koulutuksen jälkeen valmis tekemään itse hakunsa. Yleensä haastatellut eivät kuitenkaan itse aio tehdä hakujaan, vaan sanoivat koulutuksen antaneen paremmat valmiudet hakujen tekemiseen yhdessä informaatikon kanssa. Koulutuksesta oli tutkijoiden mielestä myös hyötyä aivan yleisellä tiedon lisäämisen tasolla. Haastattelussa todettiin vastaavankaltaisen projektin tarpeellisuus myös muiden KTM:n tutkimusohjelmien kohdalla ja Liekissäkin kenties vuosittain.