Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari
Jäniskangas, Tapani (2015)
Jäniskangas, Tapani
Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos
2015
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3513-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3513-0
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominai-suuksia (jousto ja pinnan laatu) ja niiden muuttumista verrattuna aikaisempiin vuosina 1993–1997 tehtyihin tutkimuksiin. Tehtävällä tutkimuksella saatu numeerinen tieto hiekkatekonurmen ominaisuuksista on käyttökelpoinen työväline kenttien luokittelussa, käyttöhyväksynnässä ja peruskorjaustarpeen määrittelyssä.
Kentän pinnan jousto-ominaisuudet koostuvat rakennekerrosten joustosta ja hiekkate-konurmipinnoitteen joustosta. Pinnan joustoon vaikuttaa hiekan rakeisuus sekä nukan laatu (nukkatiheys, nukan pituus) ja kunto. Kenttärakenteen jousto-ominaisuuksia mitattiin kannettavalla pudotuspainolaitteella, Loadman II. Laitteen ”tehollinen” mittaussyvyys on n. 200 mm. Vuosina 2013–2014 mitattujen 30 hiekkatekonurmipintaisen pesäpallokentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta Loadmanilla (10 kg paino, ø 132 mm kuormituslevy) mitattuna oli 100,8 MPa. Aikaisemmassa tutkimuksessa pesäpallokentiltä vuosina 1994–1995 mitattujen kymmenen uuden kentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta oli 85,9 MPa ja vuosina 2013–2014 tehdyissä mittauksissa samojen kenttien keskiarvo oli 110,2 MPa. Vuonna 1996 mitattujen 26 kentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta oli 97,3 MPa. Tällöin kentät olivat mittaushetkellä uusia tai kes-kimäärin 1…3 vuoden ikäisiä poikkeuksena Ikaalisten, Oulun vanha ja Seinäjoen kentät, jotka silloin mitattiin 5…8 vuoden ikäisinä. Uuden kentän joustomoduuli on pienempi kuin vuoden käytössä olleen kentän, koska rakenteet ja etenkin nukan lomassa oleva täyttöhiekka tiivistyy sään ja kuormituksen vaikutuksesta. Myöhemmin kentän jousto-ominaisuudet eivät merkittävästi muutu. Uusi kenttä koetaan myös pelaajien mielestä usein pehmeäksi.
Pesäpallossa kovasta kentästä (korkea joustomoduuliarvo) on hyötyä pelillisesti pallon pomppaamisen ja vierinnän kannalta. Toisaalta kova kenttä lisää lihaksille ja nivelille tulevia kuormituksia. Joukkueiden lääkäreille tehdyn, pelaajien jalkoihin kohdistuvia vammoja koskevan kyselyn katsottiin antavan suuntaa pesäpallokentällä tapahtuvista vammoista. Pienimuotoisen kyselytutkimuksen mukaan pelaajalla esiintyviin jalka-vammoihin kentän ominaisuudet eivät juuri vaikuta. Yksi joukkueen lääkäri arvioi, että nilkan nyrjähdyksiin kentän ominaisuuksilla saattaa olla oma vaikutuksensa.
Pelaajayhdistyksen kautta tehtyyn kyselyyn kenttien pelillisistä ominaisuuksista saatiin pelaajilta ainoastaan 12 vastausta. Yleisvaikutelmana oli, että kentät koettiin pääsääntöisesti joustoltaan sopiviksi. Uutta kenttää pidettiin kuitenkin pehmeänä. Kentät olivat pidoltaan vähintään tyydyttäviä. Pelaajat katsoivat kentän tasaisuuden ja oikean hiekkamäärän olevan tärkeitä tekijöitä pallon liikkeen ennakoitavuuden kannalta. Sopiva tekonurmen hiekan täyttöaste on sellainen, että nukkaa näkyy noin 1…3 mm.
Pelialueella (etukenttä, takakenttä) nukan kuluminen on mittaustulosten mukaan keskimäärin 0,1…0,4 mm/vuosi. Kentän käytetyimmillä alueilla (pesät) nukan kulumisen voidaan mittausten mukaan arvioida olevan enintään 0,7 mm/vuosi. Muualla kovan kulutuksen alueella, kuten lyöjän pelipaikalla, nukka voi kuitenkin kulua puhki jo yhden pelikauden aikana. Riittävä nukan hiekkatäyttö pitää nukan pystyssä. Vajaatäyttöisessä tekonurmessa nukka taittuu. Taittunut, laossa oleva nukka hiertyy ja menee poikki herkemmin kuin pystyssä oleva nukka. Kentällä on huolehdittava tarpeellisesta hiekan lisäyksestä (oikea hiekkamäärä) ja hoidosta.
Hoitamalla hiekkatekonurmea harjauksella ja tarvittaessa imulaitteella pidetään te-konurmen täyttöhiekka ilmavana (irtonaisena) ja nukka pystyssä, jolloin maksimoidaan sen hoitomahdollisuudet ja käyttöikä. Hyvällä hoidolla hiekkatekonurmipintainen pesäpallokenttä on tämän tutkimuksen mukaan käyttökelpoinen yli 20 vuotta. Tämän jälkeenkin vanhaa hiekkatekonurmea voidaan käyttää erilaisissa liikuntapaikoissa, kuten esimerkiksi erilaisilla pienpelikentillä.
Kentän pinnan jousto-ominaisuudet koostuvat rakennekerrosten joustosta ja hiekkate-konurmipinnoitteen joustosta. Pinnan joustoon vaikuttaa hiekan rakeisuus sekä nukan laatu (nukkatiheys, nukan pituus) ja kunto. Kenttärakenteen jousto-ominaisuuksia mitattiin kannettavalla pudotuspainolaitteella, Loadman II. Laitteen ”tehollinen” mittaussyvyys on n. 200 mm. Vuosina 2013–2014 mitattujen 30 hiekkatekonurmipintaisen pesäpallokentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta Loadmanilla (10 kg paino, ø 132 mm kuormituslevy) mitattuna oli 100,8 MPa. Aikaisemmassa tutkimuksessa pesäpallokentiltä vuosina 1994–1995 mitattujen kymmenen uuden kentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta oli 85,9 MPa ja vuosina 2013–2014 tehdyissä mittauksissa samojen kenttien keskiarvo oli 110,2 MPa. Vuonna 1996 mitattujen 26 kentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta oli 97,3 MPa. Tällöin kentät olivat mittaushetkellä uusia tai kes-kimäärin 1…3 vuoden ikäisiä poikkeuksena Ikaalisten, Oulun vanha ja Seinäjoen kentät, jotka silloin mitattiin 5…8 vuoden ikäisinä. Uuden kentän joustomoduuli on pienempi kuin vuoden käytössä olleen kentän, koska rakenteet ja etenkin nukan lomassa oleva täyttöhiekka tiivistyy sään ja kuormituksen vaikutuksesta. Myöhemmin kentän jousto-ominaisuudet eivät merkittävästi muutu. Uusi kenttä koetaan myös pelaajien mielestä usein pehmeäksi.
Pesäpallossa kovasta kentästä (korkea joustomoduuliarvo) on hyötyä pelillisesti pallon pomppaamisen ja vierinnän kannalta. Toisaalta kova kenttä lisää lihaksille ja nivelille tulevia kuormituksia. Joukkueiden lääkäreille tehdyn, pelaajien jalkoihin kohdistuvia vammoja koskevan kyselyn katsottiin antavan suuntaa pesäpallokentällä tapahtuvista vammoista. Pienimuotoisen kyselytutkimuksen mukaan pelaajalla esiintyviin jalka-vammoihin kentän ominaisuudet eivät juuri vaikuta. Yksi joukkueen lääkäri arvioi, että nilkan nyrjähdyksiin kentän ominaisuuksilla saattaa olla oma vaikutuksensa.
Pelaajayhdistyksen kautta tehtyyn kyselyyn kenttien pelillisistä ominaisuuksista saatiin pelaajilta ainoastaan 12 vastausta. Yleisvaikutelmana oli, että kentät koettiin pääsääntöisesti joustoltaan sopiviksi. Uutta kenttää pidettiin kuitenkin pehmeänä. Kentät olivat pidoltaan vähintään tyydyttäviä. Pelaajat katsoivat kentän tasaisuuden ja oikean hiekkamäärän olevan tärkeitä tekijöitä pallon liikkeen ennakoitavuuden kannalta. Sopiva tekonurmen hiekan täyttöaste on sellainen, että nukkaa näkyy noin 1…3 mm.
Pelialueella (etukenttä, takakenttä) nukan kuluminen on mittaustulosten mukaan keskimäärin 0,1…0,4 mm/vuosi. Kentän käytetyimmillä alueilla (pesät) nukan kulumisen voidaan mittausten mukaan arvioida olevan enintään 0,7 mm/vuosi. Muualla kovan kulutuksen alueella, kuten lyöjän pelipaikalla, nukka voi kuitenkin kulua puhki jo yhden pelikauden aikana. Riittävä nukan hiekkatäyttö pitää nukan pystyssä. Vajaatäyttöisessä tekonurmessa nukka taittuu. Taittunut, laossa oleva nukka hiertyy ja menee poikki herkemmin kuin pystyssä oleva nukka. Kentällä on huolehdittava tarpeellisesta hiekan lisäyksestä (oikea hiekkamäärä) ja hoidosta.
Hoitamalla hiekkatekonurmea harjauksella ja tarvittaessa imulaitteella pidetään te-konurmen täyttöhiekka ilmavana (irtonaisena) ja nukka pystyssä, jolloin maksimoidaan sen hoitomahdollisuudet ja käyttöikä. Hyvällä hoidolla hiekkatekonurmipintainen pesäpallokenttä on tämän tutkimuksen mukaan käyttökelpoinen yli 20 vuotta. Tämän jälkeenkin vanhaa hiekkatekonurmea voidaan käyttää erilaisissa liikuntapaikoissa, kuten esimerkiksi erilaisilla pienpelikentillä.