Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen suunnittelu
Pentti, M.; Hyypöläinen, T. (1999)
Lataukset:
Pentti, M.
Hyypöläinen, T.
Tampereen teknillinen korkeakoulu
1999
Rakennustekniikan osasto - Department of Civil Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3143-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3143-9
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin keskeisten suomalaisten ulkoseinätyyppien ja niiden liitosrakenteiden kosteusteknistä toimivuutta kirjallisuuden ja aiemmin tehtyjen tutkimusten avulla sekä haastattelemalla rakennusalan keskeisiä suomalaisia ja ruotsalaisia asiantuntijoita. Ulkoseinärakenteiden kosteusteknisen toimivuuden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin niihin liittyviä kosteusteknisiä riskejä, ongelmien syitä ja niiden vähentämismahdollisuuksia sekä yleisesti rakenteiden kosteusteknisen tarkastelun sisältöä. Tarkasteltavia ulkoseinätyyppejä olivat betonirakenteiset, muuratut, puu- ja teräsrunkoiset sekä eristerapatut ulkoseinät. Ulkoseinän liitosrakenteista käsiteltiin mm. räystäsrakenteita, ikkuna- ja oviliitoksia, ulkoseinän ja perusmuurin liitosta sekä erilaisia julkisivupinnan saumoja, liitoksia ja yksityiskohtia.
Tutkimukseen liittyvä kyselykaavake lähetettiin 52 suomalaiselle asiantuntijalle. Vastaukset saatiin 22 asiantuntijalta. Kyselyn tulokset osoittivat asiantuntijoiden olevan melko yksimielisiä siitä, että rakenteiden kosteusteknistä tarkastelua varten tarvitaan parempia ja kattavampia ohjeita. Kyselyn vastaukset huomioon ottaen laadittiin rakenteelliset ohjeet eri ulkoseinätyypeille ja niiden liitosrakenteille. Tutkimuksen yhteydessä lähetettiin lisäksi muurattuja ja puurunkoisia ulkoseiniä käsittelevä kyselykaavake neljälle ruotsalaiselle tutkijalle. Vastauksia palautettiin 3 kappaletta. Ruotsalaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden vastaukset erosivat lähinnä muurattujen ja tiiliverhottujen puurunkoisten ulkoseinien osalta.
Ulkoseinän kannalta tärkeimpiä kosteusrasituksia ovat viistosade, sisäilman kosteus ja rakennuskosteus. Ulkoseinärakenteen suunnittelussa on pyrittävä rajoittamaan viistosade-rasitusta sekä sadeveden ja sisäilman kosteuden pääsyä seinärakenteeseen sekä otettava huomioon rakenteeseen päässeen kosteuden vaikutukset. Rakenne, sen yksityiskohdat ja liitosrakenteet tulee suunnitella siten, etteivät ne aiheuta julkisivupinnalle keskittynyttä sadevesirasitusta ja että rakenteeseen mahdollisesti päässyt kosteus pääsee poistumaan haittaa aiheuttamatta. Myös rakennuskosteuden poistuminen tulee ottaa huomioon etenkin betonirakenteisten ja muurattujen ulkoseinien suunnittelussa ja pinnoittamisessa.
Betonirakenteisten ulkoseinien kosteustekniseen toimivuuteen vaikuttavat oleellisesti rakenteen tuuletusjärjestelyt, saumaratkaisut ja vuotovesien poistaminen rakenteesta. Betonisandwich - rakenteessa tulee käyttää vähintään tuuletusurallista eristettä, tuuletusraolliset ratkaisut ovat kosteusteknisesti uritusta toimivampia. Sadeveden kerääntyminen kuorimuuriin ja sadevesivuodot muurin läpi ovat merkittävimmät asiat muurattujen ulkoseinärakenteiden kosteusteknisessä tarkastelussa. Puu- ja teräsrunkoisten ulkoseinien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteen höyry- ja ilmatiiviyteen. Kuori-muuriseiniin sekä puu- ja teräsrunkoisiin ulkoseiniin tulee tehdä yhtenäinen tuuletusrako, jonka avoimuus ja toimivuus on varmistettava. Muuraustyön huolellisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Etenkin puurunkoisten ulkoseinien yhteydessä tulisi seinäpintaan kohdistuvaa viistosaderasitusta vähentää käyttämällä leveitä räystäitä.
Tutkimukseen liittyvä kyselykaavake lähetettiin 52 suomalaiselle asiantuntijalle. Vastaukset saatiin 22 asiantuntijalta. Kyselyn tulokset osoittivat asiantuntijoiden olevan melko yksimielisiä siitä, että rakenteiden kosteusteknistä tarkastelua varten tarvitaan parempia ja kattavampia ohjeita. Kyselyn vastaukset huomioon ottaen laadittiin rakenteelliset ohjeet eri ulkoseinätyypeille ja niiden liitosrakenteille. Tutkimuksen yhteydessä lähetettiin lisäksi muurattuja ja puurunkoisia ulkoseiniä käsittelevä kyselykaavake neljälle ruotsalaiselle tutkijalle. Vastauksia palautettiin 3 kappaletta. Ruotsalaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden vastaukset erosivat lähinnä muurattujen ja tiiliverhottujen puurunkoisten ulkoseinien osalta.
Ulkoseinän kannalta tärkeimpiä kosteusrasituksia ovat viistosade, sisäilman kosteus ja rakennuskosteus. Ulkoseinärakenteen suunnittelussa on pyrittävä rajoittamaan viistosade-rasitusta sekä sadeveden ja sisäilman kosteuden pääsyä seinärakenteeseen sekä otettava huomioon rakenteeseen päässeen kosteuden vaikutukset. Rakenne, sen yksityiskohdat ja liitosrakenteet tulee suunnitella siten, etteivät ne aiheuta julkisivupinnalle keskittynyttä sadevesirasitusta ja että rakenteeseen mahdollisesti päässyt kosteus pääsee poistumaan haittaa aiheuttamatta. Myös rakennuskosteuden poistuminen tulee ottaa huomioon etenkin betonirakenteisten ja muurattujen ulkoseinien suunnittelussa ja pinnoittamisessa.
Betonirakenteisten ulkoseinien kosteustekniseen toimivuuteen vaikuttavat oleellisesti rakenteen tuuletusjärjestelyt, saumaratkaisut ja vuotovesien poistaminen rakenteesta. Betonisandwich - rakenteessa tulee käyttää vähintään tuuletusurallista eristettä, tuuletusraolliset ratkaisut ovat kosteusteknisesti uritusta toimivampia. Sadeveden kerääntyminen kuorimuuriin ja sadevesivuodot muurin läpi ovat merkittävimmät asiat muurattujen ulkoseinärakenteiden kosteusteknisessä tarkastelussa. Puu- ja teräsrunkoisten ulkoseinien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteen höyry- ja ilmatiiviyteen. Kuori-muuriseiniin sekä puu- ja teräsrunkoisiin ulkoseiniin tulee tehdä yhtenäinen tuuletusrako, jonka avoimuus ja toimivuus on varmistettava. Muuraustyön huolellisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Etenkin puurunkoisten ulkoseinien yhteydessä tulisi seinäpintaan kohdistuvaa viistosaderasitusta vähentää käyttämällä leveitä räystäitä.