Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103)

Abstract

Älykkäiden koneiden työkäyttöä on perinteisesti tarkasteltu tuottavuuden, turvallisuuden, fyysisen ergonomian ja automaation näkökulmista, mutta vähemmän käyttäjän subjektiivisen kokemuksen tai hyvinvoinnin näkökulmista. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää kyselytutkimusmittari, jonka avulla pystytään tutkimaan teknologian hyväksyttävyyttä, käyttäjäkokemusta ja hyvinvointia monipuolisesti, mutta kustannustehokkaasti. Mittarin kehittämistä varten tehtiin tutkimus, jossa 76 osallistujaa analysoi onnistuneita ja epäonnistuneita teknologian käyttöönottokokemuksiaan käyttäen suurta määrää erilaisia olemassa olevia skaaloja. Tämän aineiston analyysin perusteella skaalojen määrä vähennettiin menetelmän perusversiossa 28 määrälliseen skaalaan, jotka käyttävät Likert-asteikkoa.Kehitettyä mittaria täydennettynä alakohtaisilla kysymyksillä testattiin verkossa toteutetussa kyselytutkimuksessa, jonka pääasiallinen vastaajaryhmä olivat metsäkoneenkuljettajat (N=90). Metsäkoneenkuljettajia myös havainnoitiin ja haastateltiin. Tulokset osoittivat, että mittarin avulla saatiin kerättyä monipuolista subjektiivista tietoa tutkimuksen kohteena olleista käsitteistä. Tuottavuus ja teknologian hyväksyttävyys olivat metsäkoneenkuljettajien mielestä keskimäärin korkealla tasolla. Työssä raportoitiin myös enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunnekokemuksia. Psykologisten tarpeiden täyttyminen jakautui, itsenäisyys ja pätevyys olivat tärkeitä motivaation lähteitä työssä, kun taas yhteenkuuluvuus ja fyysinen hyvinvointi työn aikana saivat keskimääräistä alemmat arvosanat. Yleinen työhyvinvointi oli kuitenkin keskimäärin hyvällä tasolla ja raportoidut burnout-oireet melko vähäisiä, joskin pieni vähemmistö vastaajista ilmoitti kokevansa säännöllisiä burnout-oireita. Tulosten mukaan erityisesti kiireelliset ajalliset vaatimukset työssä vähentävät hyvinvointia ja lisäävät burnout-oireita. Ajatustyön lisääntymisellä sen sijaan voi olla päinvastainen vaikutus.