Neljä strategisen johtamisen teoreettista perspektiiviä - Teoriakäsikirja kurssille Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö
Nokelainen, Tomi (2011)
Nokelainen, Tomi
Tampereen teknillinen yliopisto
2011
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011082614778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011082614778
Tiivistelmä
Tämä käsikirja on koostettu Tampereen teknillisen yliopiston opintojakson TETA-5620 Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö teoriaosuuden strategisen johtamisen tutkimuksen eri teoreettisia perspektiivejä käsittelevistä harjoitustöistä. Harjoitustöiden perspektiivit ja töiden laatijat ovat seuraavat:1. Kognitiivinen näkemys (cognitive view): Laura Humppi, Tommi Jokinen ja Lauri Pitkänen2. Kilpailudynaaminen näkemys (competitive dynamics): Jaakko Paloniemi, Jussi Pekkala ja Panu Ruokokoski3. Resussipohjainen näkemys (resource-based view): Essi Huttu, Sanna Uusikauppila ja Elina Vähäheikkilä4. Evolutionäärinen näkemys (evolutionary view): Antti Kiviniemi, Vesa-Matti Marjamäki, Anna-Kaisa Pitkäjärvi ja Joonas SokkaKaikki perspektiivit siis tarkastelevat sitä, miksi jotkut yritykset (tai yleisemmin ottaen organisaatiot) menestyvät paremmin kuin jotkut toiset, mutta tekevät niin erilaisista katsantokannoista.Kognitiivisessa näkemyksessä päähuomio kiinnittyy päätöksentekijöihin – eritoten yksilöihin mutta myös niiden muodostamiin kollektiiveihin – ja heidän päätöksentekoonsa vaikuttaviin seikkoihin. Tässä näkemyksessä menestymisen – tai sen puutteen – taustalla on siis olennaisesti onnistuminen olennaisen informaation havaitsemisessa, tulkinnassa ja sen perusteella toimimisessa.Kilpailudynaaminen näkemys puolestaan tarkastelee keskeisesti yritysten välistä kilpailua ja käsitteellistää sen interaktioksi, jossa yritykset vaihtavat keskenään – tai tekevät toisiaan kohtaan – toimenpiteitä kilpailuetua tavoitellessaan tai sitä puolustaessaan. Nain ollen tässä näkemyksessä toimenpiteet ja niiden aggregaattina muodostuva käyttäytyminen suhteessa kilpailijoiden vastaavaan nähdään menestykselle olennaiseksi, vaikka toimenpiteiden aikaansaaminen edellyttääkin tiettyjä kognitiivisia ja muita resursseja.Resurssipohjaisessa näkemyksessä taas katse kohdistuu yrityksen käytössä oleviin resursseihin sekä tutkijayhteisön piirissä lisääntyvässä määrin kyvykkyyksiin, jotka ovat ”metaresursseja”, joilla hallinnoidaan muita resursseja. Joka tapauksessa resurssipohjainen näkemys tulkitsee yritysten käytössä olevien resurssien ja niiden ominaisuuden olevan kiinteässä yhteydessä niiden menestymiseen.Evolutionäärinen näkemys eroaa kolmesta edellä mainitusta siinä mielessä, että sen piirissä esiintyy skeptisiäkin puheenvuoroja yritysten – tai yleisemmin organisaatioiden – kyvystä vaikuttaa aktiivisesti menestyksekkyyteensä omilla valinnoillaan. Sen sijaan tässä näkemyksessä merkittävä painoarvo menestyksekkyyden tarkastelussa on yksittäisten organisaatioiden ulkopuolisilla, toimintaympäristöä muuttavilla tapahtumilla ja kehityskuluilla. Näkemys ammentaakin runsaasti biologiasta.Tässä käsikirjassa päälukuina 1-4 olevat harjoitustyöt ovat lähtökohtaisesti siinä kirjoitus- ja muussa ilmiasussa missä työryhmät ovat ne alun perin palauttaneet seuraavin poikkeuksin: tekstin kirjaisinlaji ja –koko sekä muut vastaavat tekniset tekstin muotoiluseikat on yhdenmukaistettu, tekstissä tapahtuvat viittaukset lukuihin, alalukuihin, kuvioihin ja taulukoihin on muutettu vastaamaan käsikirjan juoksevaa numerointia ja englanninkieliset ja muut vieraskieliset termit on kursivoitu. Lisäksi tekstiin on tehty muutama korjaus ilmeisten väärinymmärrysten välttämiseksi.Tämän käsikirjan ensisijainen tarkoitus on palvella opintojakson opiskelijoita opintojakson jälkimmäisellä puoliskolla, jossa työryhmien valitsemien kohdeyritysten toimintaa on tarkoitus ymmärtää ja selittää tämän käsikirjan sisältämien teoreettisten perspektiivien avulla.Käsikirjan toissijaisena tarkoituksena on tarpeen tullen – joko opinnoissa myöhemmin tai työelämässä – mahdollistaa opintojakson opiskelijoiden palaaminen käsiteltyjen teoreettisten perspektiivien pariin tiiviissä ja suomenkielisessä muodossa.