Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä. Loppuraportti
Anttila, Sanna; Hyytinen, Toni; Kivistö-Rahnasto, Jouni (2011)
Anttila, Sanna
Hyytinen, Toni
Kivistö-Rahnasto, Jouni
Tampereen teknillinen yliopisto
2011
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011091314796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011091314796
Tiivistelmä
Suomessa sattuu vuosittain lähes miljoona fyysisen vamman aiheuttanutta tapaturmaa. Näistä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien osuus on jopa yli 80 %. Viimeisen 20 vuoden aikana koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on kaksinkertaistunut. Työ- ja liikennetapaturmien määrä on puolestaan samalla aikavälillä vähentynyt. Useissa teollisuusyrityksissä työturvallisuutta on saatu parannettua ja työtapaturmien määrää vähennettyä. Uudeksi haasteeksi yhteiskunnalle sekä työnantajille onkin noussut työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuuden edistäminen. Tutkimusten mukaan työpaikalla tehtävällä turvallisuustoiminnalla on mahdollista vaikuttaa myös työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuuteen.Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tunnistaa ja kehittää keinoja teollisuuden kokonaisturvallisuuden parantamiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi vapaa-ajan turvallisuuteen vaikuttamalla. Hankkeen aikana selvitettiin, millaisia käytäntöjä teollisuusyritykset ovat toteuttaneet tai suunnitelleet sairauspoissaolojen vähentämiseksi työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä ja millaisena yritykset ja niiden työntekijät kokevat eri käytännöt osana yrityksessä toteutettavaa turvallisuustyötä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli kehittää uusia teollisuusyritysten käyttöön soveltuvia toimintatapoja poissaolojen vähentämiseksi työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä.Tutkimuksen alussa kartoitettiin tietoja työnantajan käyttöön soveltuvista vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoista sekä tyypillisistä koti- ja vapaa-ajan tapaturmista. Tämän jälkeen selvitettiin yhteistyöorganisaatioissa toteutettuja tai suunniteltuja keinoja työntekijöiden vapaa-ajanturvallisuuden edistämiseksi. Selvitys toteutettiin haastattelemalla 12 teollisuusyrityksen työnantajan ja työntekijöiden edustajia, vakuutusyhtiön asiantuntijoita sekä toteuttamalla yhteistyöyritysten henkilöstölle kysely. Lisäksi tutkimuksessa ideoitiin yhdessä yritysten edustajien kanssa uusia keinoja työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseksi. Lopuksi hankkeen tuloksista laadittiin tietopaketti yritysten käyttöön. Tietopaketin tarkoituksena on tiedottaa teollisuusyrityksille hyödyllisistä vapaa-ajan turvallisuutta parantavista käytännöistä, kannustaa työnantajia tarjoamaan työntekijöilleen keinoja turvallisuuden varmistamiseksi myös vapaa-ajalla sekä opastaa yrityksiä sopivien käytäntöjen valitsemisessa.Tutkimus osoitti, että yritykset ovat kiinnostuneet henkilöstön vapaa-ajan turvallisuuden parantamisesta. Joitakin toimenpiteitä vapaa-ajan turvallisuuden parantamiseksi yrityksissä on jo tehty, mutta sen sijaan järjestelmällistä henkilöstön vapaa-ajan turvallisuuden edistämistä ei ole yrityksissä vielä juurikaan toteutettu. Yleisimpinä vapaa-ajan turvallisuutta edistävinä käytänteitä oli tarjottu ilmaista tai edullista liikuntamahdollisuutta vapaa-ajalla, mahdollisuutta ensiapukurssiin sekä työturvallisuuskoulutusta. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia henkilöstön turvallisuuteen tai tapaturmien määriin oli yrityksissä selvitetty hyvin vähän. Yrityksissä kuitenkin nähtiin, että vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyöllä on vaikutusta henkilöstön asenteisiin ja siihen, että henkilöstö tiedostaa vaaroja paremmin työssä ja vapaa-ajalla. Sitä kautta vapaa-ajan turvallisuutta edistävän toiminnan nähtiin parantavan henkilöstön kokonaisturvallisuutta ja vähentävän työ- ja vapaa-ajan tapaturmia. Suurin osa kyselyyn vastanneesta henkilöstöstä (74 %) suhtautui myönteisesti työnantajan mahdolliseen halukkuuteen parantaa henkilöstönsä vapaa-ajan turvallisuutta. Työntekijät olisivat myös valmiita kertomaan vapaa-ajalla sattuvista tapaturmista, jos työnantaja haluisi tiedon avulla parantaa henkilöstön turvallisuutta.Monessa yrityksissä oltiin sitä mieltä, että seuraava askel henkilöstön kokonaisturvallisuuden kehittämisessä olisi järjestelmällinen poissaolojen syiden seuraaminen. Poissaolojen syyt olisi saatava ensin selville, jotta turvallisuuden edistämistoimenpiteitä osattaisiin kohdistaa oikein. Yrityksissä tuntui olevan halua tähän, mutta keinot ja taidot poissaolotietojen keräämiseen arvioitiin yrityksissä puutteellisiksi.