Kuopion alueen liikennemalli 2012 : mallin rakenne, nykytilannekuvaus ja perusennuste vuodelle 2030 : Kuoma 2012
Kalenoja, Hanna; Keränen, Matti (2012)
Kalenoja, Hanna
Keränen, Matti
Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne; Trafix Oy
2012
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-2862-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-2862-0
Tiivistelmä
Kuopion alueen liikennemalli kattaa Kuopion, Siilinjärven, Maaningan, Nilsiän, Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen kunnat. Mallin avulla voidaan arvioida maankäytön ja liikennejärjestelmän muutosten vaikutuksia matkojen määrään, kulkutapajakaumaan sekä matkojen pituuteen ja liikennesuoritteisiin. Liikennemallin avulla voidaan tuottaa liikenne-ennusteita erilaisiin liikenteen ja maankäytön suunnittelun tarpeisiin.
Liikennemallissa seutu on jaettu noin 300 sisäiseen osa-alueeseen. Malli kuvaa matkojen suuntautumista ja kulkutapajakaumaa osa-alueiden välillä. Mallin kulkutavat ovat jalankulku, polkupyörä, henkilöauto ja joukkoliikenne. Malli kuvaa talviarkivuorokauden liikkumistottumuksia, joten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että kevään, kesän ja syksyn aikana kulkutapajakauma poikkeaa talvikaudesta.
Matkat on liikennemallissa jaettu neljään eri matkaryhmään, jotka ovat ostos- ja asiointimatkat, vapaa-ajanmatkat, työmatkat sekä koulu- ja opiskelumatkat. Ostos- ja asiointimatkoihin kuuluvat tässä ryhmittelyssä myös esimerkiksi päiväkoteihin ja terveyspalveluihin suuntautuvat matkat. Näin ollen ostos- ja asiointimatkat kasvaa mallin suurimmaksi yksittäiseksi matkaryhmäksi.
Nykyisin tarkastelualueella asuu noin 148 000 asukasta. Alueen asukkaiden on rakennemallin perustuvassa perusennusteessa ennakoitu kasvavan vuoteen 2030 noin 16 000 asukkaalla. Kuopiossa väestön määrä kasvaa noin 15 %, Nilsiässä 14 % ja Siilinjärvellä 10 %. Muissa kunnossa väestön määrä on samaa suuruusluokkaa kuin nykytilanteessa. Kuopion merkittävimmät kasvualueet sijaitsevat Saaristokaupungissa (Rautaniemi, Lehtoniemi, Pirttiniemi ja Savolanniemi). Mittavia täydennysrakentamisalueita on rakenteilla Pappilanmäellä, Pihlajalaaksossa ja keskustan Maljalahdessa. Lähivuosina käynnistyy Hiltulanlahden asuntorakentaminen ja useita pienempiä täydennysrakentamiskohteita vanhoilla alueilla, kuten Puijonlaaksossa, Länsi-Puijossa ja Kelloniemessä. Vuoteen 2030 mennessä Kuopion uusia merkittäviä asuntotuotantoalueita ovat Savilahti-Savisaari, Neulaniemi ja Vanuvuori. Kuopion reunuskunnissa väestön kasvualueet ovat ensisijaisesti keskustaajamissa ja niiden lähellä olevilla alueilla. Siilinjärvellä väestön kasvu sijoittuu erityisesti Toivalan ja Vuorelan alueille.
Mallin tulosten mukaan Kuopion alueella tehdään arkisin noin 496 000 matkaa, joista noin kaksi kolmasosaa on Kuopion sisäisiä matkoja, noin neljännes muiden kuntien sisäisiä matkoja ja hieman yli 10 % seudun kuntien välisiä matkoja. Lisäksi alueelle tai alueelta tehdään noin 40 000 matkaa seudun ulkopuolelle ja alueen halki kulkee noin 26 000 henkilöautolla tehtyä matkaa. Seudulla tehtävistä matkoista hieman yli 60 % tehdään henkilöautolla. Noin kolmannes matkoista tehdään jalan tai pyörällä ja joukkoliikenteen osuus matkoista on noin 6 %. Kulkutapajakauma on lähes sama kuin Jyväskylän ja Lahden seuduilla. Polkupyörää käytetään eniten koulu- ja opiskelumatkoilla ja työmatkoilla. Kävelyn kulkutapaosuus on suurin ostos- ja asiointimatkoilla. Eniten autoa käytetään työmatkoilla ja vapaa-ajan matkoilla.
Alueella tehdään vuonna 2030 talviarkivuorokauden aikana noin 538 000 alueen sisäistä matkaa, joista 46 % on ostos- ja asiointimatkoja, 28 % vapaa-ajan matkoja, 19 % työmatkoja ja 7 % kouluja opiskelumatkoja. Matkojen määrä on 8 % suurempi kuin vuonna 2011. Matkojen määrä kasvaa vähemmän kuin asukkaiden määrä, sillä ikärakenteen muutos pienentää samanaikaisesti keskimääräistä matkalukua. Henkilöauto- ja joukkoliikennematkojen määrä on vuonna 2030 noin 13 % nykytilannetta suurempi, jalan ja pyörällä tehtyjen matkojen määrän on arvioitu pysyvän lähes samansuuruisena kuin nykytilanteessa.
Liikennemallissa seutu on jaettu noin 300 sisäiseen osa-alueeseen. Malli kuvaa matkojen suuntautumista ja kulkutapajakaumaa osa-alueiden välillä. Mallin kulkutavat ovat jalankulku, polkupyörä, henkilöauto ja joukkoliikenne. Malli kuvaa talviarkivuorokauden liikkumistottumuksia, joten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että kevään, kesän ja syksyn aikana kulkutapajakauma poikkeaa talvikaudesta.
Matkat on liikennemallissa jaettu neljään eri matkaryhmään, jotka ovat ostos- ja asiointimatkat, vapaa-ajanmatkat, työmatkat sekä koulu- ja opiskelumatkat. Ostos- ja asiointimatkoihin kuuluvat tässä ryhmittelyssä myös esimerkiksi päiväkoteihin ja terveyspalveluihin suuntautuvat matkat. Näin ollen ostos- ja asiointimatkat kasvaa mallin suurimmaksi yksittäiseksi matkaryhmäksi.
Nykyisin tarkastelualueella asuu noin 148 000 asukasta. Alueen asukkaiden on rakennemallin perustuvassa perusennusteessa ennakoitu kasvavan vuoteen 2030 noin 16 000 asukkaalla. Kuopiossa väestön määrä kasvaa noin 15 %, Nilsiässä 14 % ja Siilinjärvellä 10 %. Muissa kunnossa väestön määrä on samaa suuruusluokkaa kuin nykytilanteessa. Kuopion merkittävimmät kasvualueet sijaitsevat Saaristokaupungissa (Rautaniemi, Lehtoniemi, Pirttiniemi ja Savolanniemi). Mittavia täydennysrakentamisalueita on rakenteilla Pappilanmäellä, Pihlajalaaksossa ja keskustan Maljalahdessa. Lähivuosina käynnistyy Hiltulanlahden asuntorakentaminen ja useita pienempiä täydennysrakentamiskohteita vanhoilla alueilla, kuten Puijonlaaksossa, Länsi-Puijossa ja Kelloniemessä. Vuoteen 2030 mennessä Kuopion uusia merkittäviä asuntotuotantoalueita ovat Savilahti-Savisaari, Neulaniemi ja Vanuvuori. Kuopion reunuskunnissa väestön kasvualueet ovat ensisijaisesti keskustaajamissa ja niiden lähellä olevilla alueilla. Siilinjärvellä väestön kasvu sijoittuu erityisesti Toivalan ja Vuorelan alueille.
Mallin tulosten mukaan Kuopion alueella tehdään arkisin noin 496 000 matkaa, joista noin kaksi kolmasosaa on Kuopion sisäisiä matkoja, noin neljännes muiden kuntien sisäisiä matkoja ja hieman yli 10 % seudun kuntien välisiä matkoja. Lisäksi alueelle tai alueelta tehdään noin 40 000 matkaa seudun ulkopuolelle ja alueen halki kulkee noin 26 000 henkilöautolla tehtyä matkaa. Seudulla tehtävistä matkoista hieman yli 60 % tehdään henkilöautolla. Noin kolmannes matkoista tehdään jalan tai pyörällä ja joukkoliikenteen osuus matkoista on noin 6 %. Kulkutapajakauma on lähes sama kuin Jyväskylän ja Lahden seuduilla. Polkupyörää käytetään eniten koulu- ja opiskelumatkoilla ja työmatkoilla. Kävelyn kulkutapaosuus on suurin ostos- ja asiointimatkoilla. Eniten autoa käytetään työmatkoilla ja vapaa-ajan matkoilla.
Alueella tehdään vuonna 2030 talviarkivuorokauden aikana noin 538 000 alueen sisäistä matkaa, joista 46 % on ostos- ja asiointimatkoja, 28 % vapaa-ajan matkoja, 19 % työmatkoja ja 7 % kouluja opiskelumatkoja. Matkojen määrä on 8 % suurempi kuin vuonna 2011. Matkojen määrä kasvaa vähemmän kuin asukkaiden määrä, sillä ikärakenteen muutos pienentää samanaikaisesti keskimääräistä matkalukua. Henkilöauto- ja joukkoliikennematkojen määrä on vuonna 2030 noin 13 % nykytilannetta suurempi, jalan ja pyörällä tehtyjen matkojen määrän on arvioitu pysyvän lähes samansuuruisena kuin nykytilanteessa.