Ammatillisen koulutuksen vastuuohjaajien käsityksiä uraohjauksesta osana opetustyötään

Abstract

Tutkimuksessa kartoitetaan Koulutuskeskus Salpauksessa toimivien vastuuohjaajien käsityksiä ja kokemuksia uraohjauksesta osana omaa työtään. Tutkimusaihe kytkeytyy toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin, joka muuttaa merkittävästi ammatillista koulutusta Suomessa. Aihe kiinnittyy myös Päijät-Hämeen alueella toisen asteen oppilaitoksissa vuosina 2018-2020 toteutettavaan KETTU – Ketterä uraohjaus osaksi ammatillista koulutusta -hankkeeseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan reformin mukanaan tuomia muutoksia vastuuohjaajien työnkuvaan uraohjauksen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää millaisia merkityksiä haastateltavat liittävät uraohjaukseen ja miten uraohjausta toteutetaan käytännössä. Toisena tavoitteena on kartoittaa, millaisia suhtautumistapoja vastuuohjaajilla on uraohjaukseen osana omaa tehtäväkenttäänsä. Tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman laaja kuva vastuuohjaajien erilaisista käsityksistä sekä nykytilanteessa vallitsevasta asenneilmapiiristä uraohjaukseen liittyen.

Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan ammatillista toisen asteen koulutusta tutkimuskohteena sekä ammatillisen koulutuksen ajankohtaisia koulutuspoliittisia linjauksia. Koska tutkimuksen aiheena on uraohjaus ammatillisen koulutuksen kontekstissa, määritellään myös ohjauksen ja uraohjauksen käsitteitä sekä kuvataan ohjaajan roolia konstruktivistisissa ohjausteorioissa. Pedagogisen työelämähorisontin mallin ja uran rakentamisteorian kautta jäsennetään ohjauksen roolia nykyaikaisessa uranvalintaprosessissa.

Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää vastuuohjaajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kasvokkain tapahtuvaa yksilöhaastattelua ja litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti fenomenografisen analyysin keinoin. Analyysin perusteella aineistosta nousi seitsemän erilaista käsitysryhmää, jotka kuvaavat vastuuohjaajien käsityksiä uraohjauksesta. Päätuloksen muodostavat kolme kuvauskategoriaa, jotka ilmentävät vastuuohjaajien erilaisia suhtautumistapoja uraohjaukseen.

Tutkimustulokset osoittavat, että uraohjauskäsityksissä on vaihtelua esimerkiksi uraohjauksen määrittelyyn, oman ohjausosaamisen arvioimiseen ja toimijoiden välisiin vastuihin ja rooleihin liittyen. Vastuuohjaajien suhtautumistavat jakautuivat tässä tutkimuksessa positiivisesti, odottavasti ja kriittisesti suhtautuviin. Positiivisesti suhtautuvat vastuuohjaajat käsittävät uraohjauksen laajasti ja pitivät sitä kiinteänä ja merkittävänä osana omaa työnkuvaansa, kun taas kriittisen suhtautumistavan ominaispiirteenä oli uraohjauksen näkeminen melko suppeana osana omaa työtä. Odottavaa suhtautumistapaa edustaville vastuuohjaajille ominaista oli uraohjauksen näkeminen nykyisessä muutostilanteessa vielä hieman epämääräisenä osana omaa työtä ja myös oma osaaminen koettiin jossain määrin puutteellisena.

Tutkimustulosten valossa olisi tärkeää panostaa siihen, että opetushenkilöstöllä on riittävästi osaamista, voimavaroja ja resursseja, jotta he voivat ohjata opiskelijoita kohti tulevaisuuden työelämää. Ohjausosaamisen kehittäminen onkin tämän tutkimuksen tulosten näkökulmasta perusteltua ja tarpeellista. Tärkeää olisi myös kytkeä uraohjausajattelu nykyistä selkeämmin osaksi vastuuohjaajien ammatillista identiteettiä. Tämän tutkimuksen keskeiset tulokset voivatkin edesauttaa uraohjauksen integroimista tiiviimmin osaksi ammatillista koulutusta.