Fragmentoitunut henkilöstöjohtaminen työelämän murroksessa
Häkli, Jenni (2019)
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908273028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908273028
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee fragmentoitunutta henkilöstöjohtamista henkilöstöasiantuntijoiden kokemusten kautta. Tutkimuksen kohteeksi valittu henkilöstöjohtaminen on kuluneen vuosikymmenen aikana muuttunut voimakkaasti, kun työelämän osoittamat tarpeet ovat kehittyneet. Muutoksen taustalla vaikuttavana ilmiönä esiintyykin työelämän murros, joka käsittää muun muassa digitalisaation, uudet sukupolvet ja verkostoitumisen trendin. Pääasiallisena tavoitteena tässä tutkimuksessa on ollut selvittää, minkälaisia erityispiirteitä suomalaisessa henkilöstöjohtamisessa nykypäivänä esiintyy sekä kuvata niiden pohjalta henkilöstöjohtamisen ilmentymisen eri muotoja.
Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa on käytetty puolistruktuoitua teemahaastattelua, joka antaa tutkijalle vapauden tarkentua syvemmin haastattelussa nouseviin teemoihin. Aineisto puolestaan on kerätty haastattelemalla eri toimialojen henkilöstöasiantuntijoita. Se on lopulta analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka etuna on jäsentää ilmiöstä itsestään esiin nousevia teemoja. Tutkimustulosten mukaan henkilöstöjohtamista esiintyy eri muodoissa organisaation eri rakenteellisissa suhteissa: henkilöstö-, asiakas-, esimies- ja johtoryhmärajapinnoissa. Näissä rajapinnoissa HR toimii erityisesti tukevana ja avustavana elimenä. Nykypäivän henkilöstöjohtamisessa keskitytään erityisesti työnantajamielikuvan kehittämiseen eli työnantajabrändäykseen, joka tukee rekrytointia ja työntekijöiden säilyttämistä. Näiden lisäksi työelämän murros on tuonut HR:lle johtamisen haasteen, kun johtamiselta odotetaan entistä enemmän yksilölähtöisyyttä, ihmissuhdekeskeisyyttä ja itseohjautuvuutta.
Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa on käytetty puolistruktuoitua teemahaastattelua, joka antaa tutkijalle vapauden tarkentua syvemmin haastattelussa nouseviin teemoihin. Aineisto puolestaan on kerätty haastattelemalla eri toimialojen henkilöstöasiantuntijoita. Se on lopulta analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka etuna on jäsentää ilmiöstä itsestään esiin nousevia teemoja. Tutkimustulosten mukaan henkilöstöjohtamista esiintyy eri muodoissa organisaation eri rakenteellisissa suhteissa: henkilöstö-, asiakas-, esimies- ja johtoryhmärajapinnoissa. Näissä rajapinnoissa HR toimii erityisesti tukevana ja avustavana elimenä. Nykypäivän henkilöstöjohtamisessa keskitytään erityisesti työnantajamielikuvan kehittämiseen eli työnantajabrändäykseen, joka tukee rekrytointia ja työntekijöiden säilyttämistä. Näiden lisäksi työelämän murros on tuonut HR:lle johtamisen haasteen, kun johtamiselta odotetaan entistä enemmän yksilölähtöisyyttä, ihmissuhdekeskeisyyttä ja itseohjautuvuutta.