6. luokkalaisten käsityksiä arvioinnista
Tuovinen, Aleksi (2019)
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908263006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908263006
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee oppilaiden käsityksiä peruskoulussa suoritettavan arvioinnin tarkoituksesta ja tehtävästä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää 6. luokkalaisten käsityksiä hyvästä arvioinnista ja miksi arviointia tehdään. Tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan laadullisen tutkimuksen keinoin oppilaiden omasta näkökulmasta käsin.
Teoreettisessa viitekehyksessä arviointia tarkastellaan sen syvemmän määritelmän ja erilaisten mahdollisten arviointimenetelmien kautta. Lisäksi käsitellään arvioinnin taustalla vaikuttavaa oppimiskäsitystä ja opettajalta vaadittavaa ammattitaitoa arvioinnin toteuttajana. Myös arviointikulttuurin kehittyminen ja sitä ohjaavat asiakirjat sekä lait, on esitelty teoreettisen viitekehyksen osiossa.
Tutkimusmenetelmä käytettiin fenomenografista tutkimusotetta oppilaiden käsitysten ja niiden eroavaisuuksien pohjalta. Aineiston analyysissä ja vastausluokkien muodostuksessa hyödynnettiin sisällönanalyysin mallia. Tutkimusaineisto saatiin käyttöön Tampereen kaupunkiseudulta ja se oli osa Kansallisen arviointiviraston suorittamaa tutkimusta kevään 2018 aikana. Aineisto piti sisällään yhteensä 2197 vastausta 6. luokkalaisilta oppilailta.
Tutkimustulosten esittelyssä keskeistä on käsitysten erojen ja samankaltaisuuksien luokittelu ja esittäminen vastauskategorioittain. Tulokset koostuvat oppilaiden käsityksistä hyvästä arvioinnista ja miksi arviointia tehdään. Tutkimuksen tuloksissa käy ilmi, että 6. luokkalaiset oppilaat käsittävät hyvän arvioinnin ennen kaikkea oikeudenmukaiseksi. Kaikkia oppilaita tulee arvioida samojen periaatteiden ja kriteerien pohjalta. Oppilaat olivat myös tietoisia siitä, että arviointia tehdään sen vuoksi, että oppilaat itse tietäisivät oman osaamisensa tason ja kehittämisen kohteensa. Kokonaisuudessaan tulokset heijastelevat yhteiskunnallista keskustelua arvioinnin yhdenvertaisuuteen ja tasapuolisuuteen liittyen, johon vieläkin vahvemmin kriteereihin perustuva arviointi olisi mahdollinen ratkaisu.
Tutkimusanalyysi on toteutettu mahdollisimman neutraalisti hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Tieteelliset hyvät käytännöt näkyvät myös tutkimuksen toteutustavan ja menetelmien kattavina perusteluina, sekä tiedostuksena tutkijan aseman mukana tulevista vastuista ja mahdollisista tutkimuksen kulkuun vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi on otettu huomioon tutkimuksen tekoon liittyvät eettiset kysymykset tämän aikakauden tieteellisten käsitysten ja toimintatapojen mukaisesti.
Teoreettisessa viitekehyksessä arviointia tarkastellaan sen syvemmän määritelmän ja erilaisten mahdollisten arviointimenetelmien kautta. Lisäksi käsitellään arvioinnin taustalla vaikuttavaa oppimiskäsitystä ja opettajalta vaadittavaa ammattitaitoa arvioinnin toteuttajana. Myös arviointikulttuurin kehittyminen ja sitä ohjaavat asiakirjat sekä lait, on esitelty teoreettisen viitekehyksen osiossa.
Tutkimusmenetelmä käytettiin fenomenografista tutkimusotetta oppilaiden käsitysten ja niiden eroavaisuuksien pohjalta. Aineiston analyysissä ja vastausluokkien muodostuksessa hyödynnettiin sisällönanalyysin mallia. Tutkimusaineisto saatiin käyttöön Tampereen kaupunkiseudulta ja se oli osa Kansallisen arviointiviraston suorittamaa tutkimusta kevään 2018 aikana. Aineisto piti sisällään yhteensä 2197 vastausta 6. luokkalaisilta oppilailta.
Tutkimustulosten esittelyssä keskeistä on käsitysten erojen ja samankaltaisuuksien luokittelu ja esittäminen vastauskategorioittain. Tulokset koostuvat oppilaiden käsityksistä hyvästä arvioinnista ja miksi arviointia tehdään. Tutkimuksen tuloksissa käy ilmi, että 6. luokkalaiset oppilaat käsittävät hyvän arvioinnin ennen kaikkea oikeudenmukaiseksi. Kaikkia oppilaita tulee arvioida samojen periaatteiden ja kriteerien pohjalta. Oppilaat olivat myös tietoisia siitä, että arviointia tehdään sen vuoksi, että oppilaat itse tietäisivät oman osaamisensa tason ja kehittämisen kohteensa. Kokonaisuudessaan tulokset heijastelevat yhteiskunnallista keskustelua arvioinnin yhdenvertaisuuteen ja tasapuolisuuteen liittyen, johon vieläkin vahvemmin kriteereihin perustuva arviointi olisi mahdollinen ratkaisu.
Tutkimusanalyysi on toteutettu mahdollisimman neutraalisti hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Tieteelliset hyvät käytännöt näkyvät myös tutkimuksen toteutustavan ja menetelmien kattavina perusteluina, sekä tiedostuksena tutkijan aseman mukana tulevista vastuista ja mahdollisista tutkimuksen kulkuun vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi on otettu huomioon tutkimuksen tekoon liittyvät eettiset kysymykset tämän aikakauden tieteellisten käsitysten ja toimintatapojen mukaisesti.