The Management of Experience as a Platform for Social Influence in Health Promotion Groups

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ryhmäläisten välistä vuorovaikutusta terveyden edistämiseen tähtäävissä ohjatuissa ryhmissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten nämä ryhmät toimivat ja minkälaisen vuorovaikutusprosessin myötä ne vaikuttavat jäseniinsä. Keskustelunanalyysin ja diskursiivisen psykologian avulla analysoin osallistumisen ja asennoitumisen osoittamisen käytänteitä kolmessa erityyppisessä ryhmäkontekstissa: yläkoululaisten terveystiedon oppitunneilla, 2tyypin diabetesriskissä olevien aikuisten elintapaohjausryhmissä, ja naisyrittäjien terveys- ja hyvinvointiryhmissä.

Tutkimuksen kohteena on neljä vuorovaikutuskäytännettä, jotka ovat ryhmäläisten toiminnassa keskeisiä: kysymysten kysyminen, itsereflektoivien puheenvuorojen esittäminen, toisten ryhmäläisten paljastuspuheenvuoroihin vastaaminen, ja vertailevien, ajallisesti paikannettujen kokemusten kertominen toisten ryhmäläisten kokemuksista kertomiseen vastatessa. Tässä tutkimuksessa näytän, miten kokemusten käsitteleminen muotoutuu näiden vuorovaikutuskäytäntöjen kautta. Kokemukset ovat solmukohta keskeisille ryhmän työskentelytavoille: ryhmäläiset kutsuvat toisiaan kertomaan kokemuksistaan, kytkevät kokemuksiaan kyseisen terveyden edistämiseen tähtäävän intervention yksityiskohtiin, kommentoivat toistensa kertomia kokemuksia, vertaavat omia kokemuksiaan toisten ryhmäläisten kertomiin kokemuksiin, ja osoittavat jakavansa toistensa kanssa samanlaisia kokemuksia.

Kokemusten käsittely muodostaa kiintopisteen jonka ympärille ryhmässä tapahtuva työskentely muotoutuu. Tutkimuksen tulokset kartuttavat tietoa kokemuksista kertomisen merkityksestä vuorovaikutustilanteen osapuolten välisen suhteen hallinnan ja vuorovaikutustilanteen tavoitteiden käsittelyn kannalta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että kokemusten käsittely on erityislaatuinen asennoitumisen osoittamisen konteksti ja sosiaalisen vaikutuksen mahdollistava vuorovaikutustilanne.

Tämän tutkimuksen tärkein kontribuutio on kuvata miten terveyden edistämiseen tähtäävien ryhmien jäsenet, asennoitumisen osoittamisen kautta, sekä ottavat huomioon että luovat ja vahvistavat kontekstuaalisesti relevanttia moraalia, arvoja ja ideaaleja. Osallistumisen käytännöt mahdollistavat ja tuottavat asennoitumisen osoittamista, johtaen siihen että ryhmäläiset vahvistavat ja haastavat toistensa näkökantoja. Tämän prosessin kautta ryhmä tuottaa keskinäistä sosiaalista tukea ja reflektointia. Tämä tutkimus tuottaa kuvauksen ryhmäprosesseista joiden kautta ryhmän jäsenet tunnistavat mahdollisia elintapakäyttäytymisen muutoksen kannalta olennaisia tavoitteita ja keinoja sekä pohtivat millä tavalla ne voivat olla relevantteja heille itselleen. Tutkimuksen perusteella väitän, että asennoitumisen osoittaminen on kriittinen hetki vuorovaikutuksessa jonka kautta syntyy konformisuuden eli mukautumisen mekanismien kannalta olennaisia toimintatapoja. Niiden syntymisen edellytys on, että osallistumiskehys mahdollistaa ryhmän jäsenten välisen keskustelun.

This study examines group members’ interaction in groups that aim for health promotion. The objective of the study is to gain an understanding of how the health promotion groups work and through what kind of interaction process group members may influence each other. Using conversation analysis and discursive psychology, I analyse the practices in, and through which, group members participate and take a stance in discussion in three types of health promotion groups: health education lessons for adolescents, health counselling groups for adults at high risk of type 2 diabetes, and health and wellbeing counselling groups for women entrepreneurs.

The focus is on four interactional practices of participation and stance-taking by group members: asking questions, producing explicitly self-reflective turns of talk, responding to each other’s self-disclosures, and telling comparative time-framed experiences in response to other group members’ telling of experiences. This study shows how, through these practices, the management of experience unfolds. Experiences are a conjunction of a web of activities: group members invite each other to tell their experiences, connect their experiences to the details of the health promotion intervention, comment on the experiences the other group members have told, compare their own experiences to the experiences of the other group members and show that the experiences are shared.

The management of experience constitutes a focus of attention around which the group work evolves. The results of this study add to the body of research that shows the significance of talking about experiences with regard to managing the relationships of the participants and addressing institutional tasks. Furthermore, this study shows that the management of experience is a specific context for stancetaking and a potential platform for social influence.

The main contribution of this study is to show how, through stance-taking, the health promotion group members both take into account and establish contextually relevant moral, values and ideals. The practices of participation enable and produce stance-taking, resulting in group members endorsing and challenging each other’s views. Through that process, the group brings about mutual social support and reflection. Thus, this study provides a description of group processes through which the group members potentially identify goals and means of behaviour change and consider them as personally relevant. I argue that stance-taking is a critical moment in interaction through which significant activities with regard to mechanisms of conformity emerge. The prerequisite for them to emerge is that the participation framework enables discussion between group members.