Koulun ilmastokasvatusta kehittämässä – opettajien käsityksiä ilmastokasvatuksen kehittämismahdollisuuksista peruskoulussa
Forsbom, Rosa (2019)
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908212983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908212983
Tiivistelmä
Ilmastokasvatuksella tarkoitetaan ilmastonmuutosta koskevaa oppimista ja opetusta, joka korostaa ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden omaksumisen tarpeellisuutta kaikessa toiminnassamme. Vaikka ilmastonmuutos on suurimpia aikakautemme uhkia, ilmastokasvatusta ei vielä toteuteta ilmastokriisin vaatimalla tasolla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat ymmärtävät ilmastokasvatuksen kehittämismahdollisuuksia suomalaisessa peruskoulussa. Ilmastokasvatuksen kehittämistä ajatellen tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat opettajien mukaan koulun ilmastokasvatuksen tämän hetken suurimpia haasteita sekä miten näitä haasteita voitaisiin mahdollisesti ratkaista. Opettajien käsityksiä peilataan lisäksi ilmastokasvatuksen kehittämistä koskevaan ilmastokasvatuksen kokonaisvaltaiseen polkupyörämalliin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla kuudelta suomalaiselta peruskouluopettajalta. Osa opettajista toimi luokanopettajina alakoulussa ja osa taas oli yläkoulun aineenopettajia. Aineisto on analysoitu käyttäen fenomenografista analyysiä.
Aineiston analyysissä koulun ilmastokasvatuksen haasteet sekä haasteiden ratkaisumahdollisuudet muodostivat viisi kategoriaa 1) opettajaan, 2) oppilaaseen, 3) opetukseen, 4) koulumaailmaan sekä 5) yhteiskuntaan liittyen. Kaikki osa-alueet saivat sekä myönteisiä mainintoja että kehitettäviä puolia. Koulun ilmastokasvatuksen kehittämismahdollisuuksien nähtiin olevan ennen kaikkea yhteiskunnallisesta muutoksesta sekä koulun toimintakulttuurin uudistamisesta riippuvainen asia. Niin opettajien, koulun henkilökunnan kuin koulun johtajien tulisi ottaa ilmastokasvatus tietoiseksi läpäisyaiheeksi, joka näkyisi kaikessa koulun toiminnassa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat ymmärtävät ilmastokasvatuksen kehittämismahdollisuuksia suomalaisessa peruskoulussa. Ilmastokasvatuksen kehittämistä ajatellen tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat opettajien mukaan koulun ilmastokasvatuksen tämän hetken suurimpia haasteita sekä miten näitä haasteita voitaisiin mahdollisesti ratkaista. Opettajien käsityksiä peilataan lisäksi ilmastokasvatuksen kehittämistä koskevaan ilmastokasvatuksen kokonaisvaltaiseen polkupyörämalliin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla kuudelta suomalaiselta peruskouluopettajalta. Osa opettajista toimi luokanopettajina alakoulussa ja osa taas oli yläkoulun aineenopettajia. Aineisto on analysoitu käyttäen fenomenografista analyysiä.
Aineiston analyysissä koulun ilmastokasvatuksen haasteet sekä haasteiden ratkaisumahdollisuudet muodostivat viisi kategoriaa 1) opettajaan, 2) oppilaaseen, 3) opetukseen, 4) koulumaailmaan sekä 5) yhteiskuntaan liittyen. Kaikki osa-alueet saivat sekä myönteisiä mainintoja että kehitettäviä puolia. Koulun ilmastokasvatuksen kehittämismahdollisuuksien nähtiin olevan ennen kaikkea yhteiskunnallisesta muutoksesta sekä koulun toimintakulttuurin uudistamisesta riippuvainen asia. Niin opettajien, koulun henkilökunnan kuin koulun johtajien tulisi ottaa ilmastokasvatus tietoiseksi läpäisyaiheeksi, joka näkyisi kaikessa koulun toiminnassa.