Lakimies vai juristi? Sukupuolineutraali ja sukupuolittava ammattinimike aktivoivat yhtä vahvan ammatillisen sukupuolistereotypian

Abstract

Ihmisillä on taipumus luokitella asioita ja ihmisiä erilaisiin luokkiin, sillä se helpottaa kognitiivista prosessointia ja tekee maailmasta ennustettavan. Tällaisesta luokittelusta muodostuu stereotypioita, jotka ovat automatisoituneita, tiedostamattomia assosiaatioita ihmisryhmien ja niitä kuvaavien piirteiden välillä. Eräs stereotypioiden muoto on ammatilliset sukupuolistereotypiat, jotka ovat yhteiskunnan muovaamia käsityksiä siitä, että tiettyyn sukupuoleen liitetyt piirteet ja biologiset taipumukset takaavat menestyksen tietyissä ammateissa. Aikaisempien tutkimusten perusteella myös kielellä on yhteys tällaisiin tiedostamattomiin assosiaatioihin. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia, onko sukupuolineutraalin ja sukupuolittavan kielen yhteys ammattinimikkeen ja sukupuolen väliseen assosiaatioon erisuuruinen. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli vastata kysymykseen, assosioidaanko sukupuolineutraali ammattinimike ”juristi” sukupuolittavaa ammattinimikettä ”lakimies” heikommin miessukupuoleen.

Tiedostamattomia asenteita mittaavalla Implicit Association Test (IAT) -menetelmällä toteutetun tutkimuksen tulokset osoittivat, että sekä lakimies että juristi assosioitiin naissukupuolta voimakkaammin miessukupuoleen. Vastoin hypoteesia ammattinimikkeen ja miessukupuolen välisessä assosiaation voimakkuudessa ei kuitenkaan ollut eroa lakimies- ja juristiryhmissä. Tulos saattaa selittyä sillä, että sanan herättämä stereotypia ammatista ns. miehen ammattina on kielellistä informaatiota voimakkaampi. Eräs odottamaton ja mielenkiintoinen tutkimustulos oli myös se, että ammattinimikkeen ja miessukupuolen välinen assosiaatio oli heikompi silloin, kun ammattinimike ja naissukupuoli esitettiin koetilanteessa ensimmäisenä yhdistelmänä. Tulos on selitettävissä IAT:n heikkouksilla, mutta se avaa keskustelun myös siitä mielenkiintoisesta mahdollisuudesta, että ensin esitetty sukupuolistereotypian vastainen tieto voisi heikentää, vaikkakaan ei poistaa, ammatillista sukupuolistereotypiaa. IAT:n heikkouksia ei ole kuitenkaan riittävästi tutkittu, jotta voitaisiin varmuudella sanoa mistä tulos johtuu.

Tämä on ensimmäinen suomeksi tehty tutkimus aiheesta, joten tarpeeksi hyvän vertailupohjan saavutta- miseksi lisätutkimus on tarpeen. Tämän tutkimuksen tulokset nostavat esille tärkeän asian tasa-arvokeskusteluissa: sukupuolineutraalin ammattinimikkeen käyttö ei heikennä assosiaatiota ammattinimikkeen ja sukupuolen välillä. Sukupuolineutraalin kielen käyttö voi kuitenkin yhteiskunnallisella tasolla muistuttaa omista tiedostamattomista assosiaatiovinoumista ja niiden vaikutuksesta omaan käyttäytymiseen.