Nuorten äänet palvelutarpeen arvioinnin dokumenteissa
Pöyhönen, Maija (2019)
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908202962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908202962
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee 12–17-vuotiaiden nuorten äänien kuulumista palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetodokumenteissa. Palvelutarpeen arviointi alkaa lastensuojeluilmoituksesta ja kestää enimmillään kolme kuukautta. Arvioinnin aikana lapsiperheiden sosiaalipalveluiden sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat arvioivat lapsen ja perheen tuen tarvetta. Tutkielma kytkeytyy sekä keskusteluun lasten ja nuorten osallisuudesta, että sosiaalityön dokumenttien tutkimukseen.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat Hartin ja Shierin osallisuuden tikapuumallit, sekä moniäänisyyden käsite. Tutkielma on toteutettu analysoimalla 30:tä 12–17-vuotiaiden nuorten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetoa yhdestä keskisuuresta suomalaisesta kaupungista. Aineiston analyysi on toteutettu laadullisesti, diskurssianalyysiä hyödyntäen.
Nuorten äänet kuuluvat aineistossa neljän eri diskurssin sisällä. Huolen diskurssissa nuoret ovat määrittämässä huolta tai sen puutetta, pärjäämisidiskurssissa nuoret tuottavat huolen puuttumista tai tottumistaan tilanteeseen. Toteavassa diskurssissa nuorten äänillä ei oteta kantaa, vaan tuotetaan faktoja työskentelyyn. Nuorten oman toimijuuden diskurssissa nuoret kuuluvat moniulotteisina ja aktiivisesti omaan elämäänsä vaikuttavina toimijoina.
Nuorten äänet kuuluvat moniulotteisesti ja erottuvasti teksteistä. Toisaalta osa nuorista on tuottanut emmätiiä-puhetta tai kieltäytynyt osallistumasta neuvotteluihin. Tutkielmassa ilmeni myös aiemmissa tutkimuksissa tehty havainto sosiaalityöntekijöiden oman äänen hukkumisesta vieraiden äänien alle.
Nuorten osallisuus rakentuu teksteissä kolmen osallisuuden tikapuumalleista sovelletun ulottuvuuden kautta, jotka ovat 1) läsnäoloon vaikuttaminen, 2) mahdollisuus mielipiteiden ilmaisuun ja 3) päätöksissä mukana oleminen. Ulottuvuudet eivät tutkielmassa näyttäydy hierarkkisina ja ne saattavat toteutua yhdessä tai toisistaan irrallaan. Nuorten osallisuus toteutuu lähes kaikissa teksteissä ainakin yhden ulottuvuuden kautta, mutta kaikki kolme ulottuvuutta eivät monessakaan tekstissä toteudu yhdessä. Tutkielman perusteella työntekijöillä olisi enemmänkin tilaa tukea nuoria osallistumaan omiin asiakasprosesseihinsa.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat Hartin ja Shierin osallisuuden tikapuumallit, sekä moniäänisyyden käsite. Tutkielma on toteutettu analysoimalla 30:tä 12–17-vuotiaiden nuorten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetoa yhdestä keskisuuresta suomalaisesta kaupungista. Aineiston analyysi on toteutettu laadullisesti, diskurssianalyysiä hyödyntäen.
Nuorten äänet kuuluvat aineistossa neljän eri diskurssin sisällä. Huolen diskurssissa nuoret ovat määrittämässä huolta tai sen puutetta, pärjäämisidiskurssissa nuoret tuottavat huolen puuttumista tai tottumistaan tilanteeseen. Toteavassa diskurssissa nuorten äänillä ei oteta kantaa, vaan tuotetaan faktoja työskentelyyn. Nuorten oman toimijuuden diskurssissa nuoret kuuluvat moniulotteisina ja aktiivisesti omaan elämäänsä vaikuttavina toimijoina.
Nuorten äänet kuuluvat moniulotteisesti ja erottuvasti teksteistä. Toisaalta osa nuorista on tuottanut emmätiiä-puhetta tai kieltäytynyt osallistumasta neuvotteluihin. Tutkielmassa ilmeni myös aiemmissa tutkimuksissa tehty havainto sosiaalityöntekijöiden oman äänen hukkumisesta vieraiden äänien alle.
Nuorten osallisuus rakentuu teksteissä kolmen osallisuuden tikapuumalleista sovelletun ulottuvuuden kautta, jotka ovat 1) läsnäoloon vaikuttaminen, 2) mahdollisuus mielipiteiden ilmaisuun ja 3) päätöksissä mukana oleminen. Ulottuvuudet eivät tutkielmassa näyttäydy hierarkkisina ja ne saattavat toteutua yhdessä tai toisistaan irrallaan. Nuorten osallisuus toteutuu lähes kaikissa teksteissä ainakin yhden ulottuvuuden kautta, mutta kaikki kolme ulottuvuutta eivät monessakaan tekstissä toteudu yhdessä. Tutkielman perusteella työntekijöillä olisi enemmänkin tilaa tukea nuoria osallistumaan omiin asiakasprosesseihinsa.