Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2000-2002 leikattujen munuaissyöpäpotilaiden kirurgisen hoidon tulokset ja siihen vaikuttavat tekijät
Rantanen, Miika (2019)
2019
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-08-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908162932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908162932
Tiivistelmä
Johdanto. Munuaissyöpä on kolmanneksi yleisin ja ennusteeltaan huonoin syöpä Suomessa. Viime vuosina munuaissyövän ennuste on parantunut kehittyneiden hoitojen sekä varhaistuneen diagnostiikan ansiosta. Tämän työn tarkoituksena on tarkastella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) vuosina 2000-2002 leikatuiden munuaissyöpäpotilaiden kirurgisen hoidon tuloksia ja pitkäaikaisennustetta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.
Aineisto ja menetelmät. Kyseessä on retrospektiivinen tutkimus, jonka aineisto perustuu vuosina 2000-2002 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa leikatuista aikuisista munuaissyöpäpotilaista tehtyihin potilasasiakirjamerkintöihin. Potilaiden seuranta-aika alkoi munuaiskasvaimen havaitsemisesta kuvantamistutkimuksessa ja päättyi potilaan kuolemaan tai 31.12.2017.
Tulokset. Vuosina 2000-2002 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa leikattiin 116 aikuista munuaisyöpäpotilasta, joista 48,3 % oli naisia. Potilaiden keski-ikä diagnoosivaiheessa oli 66,2 vuotta. Ennen leikkausta 27,6 %:lla potilaista munuaissyöpä oli metastasoinut. Viisi vuotta primäärituumorin poiston jälkeen elossa oli 52,6 % ja seuranta-ajan päättyessä 19,8 % potilaista. Munuaissyöpäpotilaiden elinaikaa heikensivät diagnoosivaiheessa metastasoinut munuaissyöpä (p < 0,05), anemia (p < 0,05) ja trombosytoosi (p < 0,05), lisäksi suurempi levinneisyysaste lisäsi uusimisen todennäköisyyttä (p < 0,05) sekä huononsi ennustetta (p < 0,05). Leikkauksen yhteydessä suoritettu verensiirto (p < 0,05), lisämunuaisen poisto (p < 0,05), komplikaatioista Clavien-Dindo luokat IV-V (p < 0,05) olivat yhteydessä lyhempään elinaikaan. Tauti uusi 23,3 %:lla potilaista, mikä heikensi ennustetta (p < 0,05). Taudin uusiminen alle neljä vuotta leikkauksesta oli huonoennusteisempi kuin niillä, joilla uusiminen tapahtui yli neljän vuoden kuluttua (p < 0,05).
Pohdinta. Tutkimus antaa tietoa Taysissa leikattujen munuaispotilaiden pitkäaikaisennusteesta sekä komplikaatioista avokirurgian aikakaudella ennen täsmähoitojen löytymistä. Tutkimuksessa havaittiin, että munuaissyöpä on huonoennusteinen ja voi uusia pitkänkin ajan kuluttua. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aikaisemman tiedon kanssa.
Aineisto ja menetelmät. Kyseessä on retrospektiivinen tutkimus, jonka aineisto perustuu vuosina 2000-2002 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa leikatuista aikuisista munuaissyöpäpotilaista tehtyihin potilasasiakirjamerkintöihin. Potilaiden seuranta-aika alkoi munuaiskasvaimen havaitsemisesta kuvantamistutkimuksessa ja päättyi potilaan kuolemaan tai 31.12.2017.
Tulokset. Vuosina 2000-2002 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa leikattiin 116 aikuista munuaisyöpäpotilasta, joista 48,3 % oli naisia. Potilaiden keski-ikä diagnoosivaiheessa oli 66,2 vuotta. Ennen leikkausta 27,6 %:lla potilaista munuaissyöpä oli metastasoinut. Viisi vuotta primäärituumorin poiston jälkeen elossa oli 52,6 % ja seuranta-ajan päättyessä 19,8 % potilaista. Munuaissyöpäpotilaiden elinaikaa heikensivät diagnoosivaiheessa metastasoinut munuaissyöpä (p < 0,05), anemia (p < 0,05) ja trombosytoosi (p < 0,05), lisäksi suurempi levinneisyysaste lisäsi uusimisen todennäköisyyttä (p < 0,05) sekä huononsi ennustetta (p < 0,05). Leikkauksen yhteydessä suoritettu verensiirto (p < 0,05), lisämunuaisen poisto (p < 0,05), komplikaatioista Clavien-Dindo luokat IV-V (p < 0,05) olivat yhteydessä lyhempään elinaikaan. Tauti uusi 23,3 %:lla potilaista, mikä heikensi ennustetta (p < 0,05). Taudin uusiminen alle neljä vuotta leikkauksesta oli huonoennusteisempi kuin niillä, joilla uusiminen tapahtui yli neljän vuoden kuluttua (p < 0,05).
Pohdinta. Tutkimus antaa tietoa Taysissa leikattujen munuaispotilaiden pitkäaikaisennusteesta sekä komplikaatioista avokirurgian aikakaudella ennen täsmähoitojen löytymistä. Tutkimuksessa havaittiin, että munuaissyöpä on huonoennusteinen ja voi uusia pitkänkin ajan kuluttua. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aikaisemman tiedon kanssa.