"Ne pitää olla niin kuin vaaliohjelman mukaisia ne vastaukset” – puolueiden eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastausten yhtenäisyys

Abstract

Edustuksellisissa demokratioissa puolueet ovat keskeisiä toimijoita, jotka kokoavat yhteen yksilöiden intressejä ja tarjoavat äänestäjille vaihtoehtoja vaaleissa. Puolueiden menestyksekkääseen toimintaan vaikuttavat kyky esiintyä yhtenäisenä joukkona ja taito kurottaa juuri niille ristiriitaulottuvuuksille, jotka väestön keskuudessa kulloinkin vallitsevat. Yhtenäisyys ei kuitenkaan ole puolueissa itsestäänselvyys, sillä yksittäisistä ihmisistä koostuvan yhteenliittymän luonteeseen kuuluvat puolueen linjaa jatkuvasti muokkaavat mielipide-erot.

Valtaosa puolueiden sisäisen yhtenäisyyden tutkimuksesta on keskittynyt päättävissä elimissä eri hallinnon tasoilla toimiviin puolueiden osiin. Muitakin tärkeitä puolueen osia on silti helppo osoittaa, ja niistä yhden, vaalien aikaan erityisen näkyvän osan muodostavat ehdokkaat. Ehdokkaiden tutkiminen on tärkeää, sillä he ovat niitä, joiden kautta äänestäjille piirtyy kuva heille tarjolla olevista vaihtoehdoista ja joiden keskuudesta tulevaisuuden päättäjät valitaan. Ehdokkaat ovat tämän tutkielman keskiössä, kun syvennyn selvittämään, kuinka paljon samaan puolueeseen kuuluvien ehdokkaiden mielipiteet erosivat toisistaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Ehdokkaiden mielipide-erojen tarkastelu onnistuu 2000-luvulla yleistyneiden vaalikoneiden ansiosta. Käytän tutkielmassani aineistona eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksia Yleisradion vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalikoneeseen. Kuvaan ehdokkaiden keskuudessa vallitsevaa yksimielisyyttä laskemalla heidän vaalikonevastauksistaan puolueittain Cees van der Eijkin yksimielisyyttä järjestysasteikolla mitatuilla muuttujilla kuvaavan tunnusluvun A. Lisäksi syvennän ymmärrystäni vaalikonevastausten yhtenäisyydestä ja vaalikoneaineistosta tutkimusmateriaalina kolmellekymmenelle Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaalle tekemieni ehdokashaastattelujen avulla.

Tutkimustulosten mukaan feministisen puolueen ehdokkaiden mielipiteet eroavat toisistaan vähiten verrattuna muiden puolueiden ehdokkaiden mielipide-erojen suuruuteen. Muiden puolueiden ehdokkaiden mielipiteet eroavat toisistaan hieman enemmän kuin feministisen puolueen, mutta minkään puolueen ehdokasjoukko ei ole mielipiteiltään täysin polarisoitunut. Mielipiteiltään hajanaisimmat ehdokasjoukot löytyvät itsenäisyyspuolueesta ja liike nytistä.

Jokaisen eduskuntapuolueen ehdokkaiden mielipiteet eroavat toisistaan enemmän kuin feministisen puolueen ehdokkaiden, mutta vähemmän kuin hajanaisimpien pienpuolueiden. Eduskuntapuolueiden ehdokasjoukoista vihreiden keskuudessa on vähiten mielipide-eroja, kun taas ruotsalaisen kansanpuolueen eniten. Lisäksi tulokset osoittavat, että puolueiden eduskuntaryhmät ovat mielipiteiltään hieman yhtenäisempiä kuin puolueiden kaikki ehdokkaat yhdessä ja että puolueiden ehdokasjoukkojen vaalikonevastausten yhtenäisyydessä on vaihtelua aihepiireittäin. Useiden aihepiirien kohdalla jonkin eduskunnan ulkopuolisen puolueen ehdokkaiden mielipiteet ovat lähimpänä toisiaan.

Puolueiden ehdokkaiden vaalikonevastausten yhtenäisyyden taso kertoo paitsi puolueiden ehdokasjoukkojen mielipiteiden yhtenäisyydestä, mutta myös siitä, miten vaalikoneita käytetään kampanjointivälineinä. Erityisesti feministisen puolueen erottuva yhtenäisyys selittyy osittain muista puolueista poikkeavalla vaalikoneiden hyödyntämisellä puolueen yhteisessä vaalikampanjassa ehdokkaiden henkilökohtaisten kampanjoiden sijaan.