Humanitaarista hallintaa kärsimyksen poistamiseksi? : Kriittinen diskurssianalyysi YK:n pakolaisjärjestön Etelä-Sudanin pakolaiskriisin toimintasuunnitelmista vuosilta 2017–2018
Palminen, Elisa (2019)
Palminen, Elisa
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908152920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908152920
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on YK:n pakolaisjärjestön humanitaarinen hallinta Etelä-Sudanin pakolaiskriisin kontekstissa. Humanitaarisen toiminnan järjestelmän voidaan nähdä kehittyneen avustamaan ja suojelemaan yhteisöjä eli siviilejä kun nämä itse tai valtion hallinto eivät tähän kykene. Humanitaarisen toiminnan on sanottu olevan ”kaukaisten toisten” kärsimyksen vähentämiseen tähtäävää toimintaa joko konflikti- tai katastrofitilanteissa. Kansainvälisessä politiikassa käydään yhä enemmän keskustelua siitä, kuinka pitkälle humanitaaristen toimijoiden pitäisi mennä siviilien suojelussa ja samanaikaisesti humanitaarisen toiminnan negatiivisesta toiminnasta on alettu puhua yhä enemmän. On myös nähty, että humanitaarinen toiminta on laajentumisen myötä politisoitunut.
Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan YK:n humanitaarista toimintaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Etelä-Sudanin pakolaiskriisiin kohdistuvien toimintasuunnitelmien pohjalta. UNHCR:n toiminnan suunnitelmia ja tavoitteita tarkastellaan tutkielmassa globaalin (neo)liberaalin hallinnan ja humanitaarisen hallinnan teoreettisten viitekehyksien kautta kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tutkielman taustaoletuksena on biopolitiikka, joka mahdollistaa globaalin (neo)liberaalin hallinnan ja humanitaarisen hallinnan piirteiden tarkastelemisen kriittisestä näkökulmasta. Laajentuneen ja uudenlaisen humanitaarisen hallinnan on nähty linkittyvän globaaliin (neo)liberaaliin hallintaan ja siten tutkielma tarkastelee tätä väitettä ja osallistuu humanitaarisen toiminnan politisoitumista koskevaan keskusteluun.
Tutkielman analyysin perusteella UNHCR:n toimintasuunnitelmista on löydettävissä sekä globaalin (neo)liberaalin hallinnan että uudenlaisen humanitaarisen hallinnan diskurssien piirteitä. UNHCR:n toimintasuunnitelmat ilmentävät globaalille (neo)liberaalille hallinnalle ominaista verkottunutta prosessien hallintaa, jossa koordinaation välineiden ja mekanismien kautta ohjataan UNHCR:n omaa toimintaa, sen kumppanien toimintaa sekä pakolaisten elämän eri osa-alueiden sääntelyä. Globaalin (neo)liberaalin hallinnan mukaisesti on nähtävissä, että UNHCR olettaa, että yrityselämän ja talouden malleja hyödyntäen voidaan auttaa ja suojella pakolaisia. UNHCR:n suunnitelmista on myös paikannettavissa liberaalin rauhan edistämisen piirteitä. (Neo)liberaalin hallinnan diskurssin pelko pakolaisten riippuvuudesta avusta sekä käsitys talouden ja kehityksen suhteesta määrittää pakolaisiin kohdistuvaa toimintaa. UNHCR:n toiminnan voidaan sanoa noudattelevan keskustelua uudesta humanitaarisesta toiminnasta, jossa UNHCR pyrkii ennaltaehkäisyyn, linkittämään kehityksen ja hätäavun, parantamaan autettavien elämiä, vaikuttaman autettavien yhteisöjen sosiaalisiin suhteisiin sekä vapauttamaan ja voimaannuttamaan autettavia kärsimyksestä. UNHCR:n toiminta on institutionalisoitunutta ja ammattimaista ja tätä kuvaa pyritään rakentamaan etenkin globaaliin (neo)liberaaliin hallinnan menetelmin. Ennaltaehkäisyyn, emansipaatioon ja pakolaisten osallistamiseen pyritään ajoittain globaalin (neo)liberaalin hallinnan oletusten mukaisesti.
Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan YK:n humanitaarista toimintaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Etelä-Sudanin pakolaiskriisiin kohdistuvien toimintasuunnitelmien pohjalta. UNHCR:n toiminnan suunnitelmia ja tavoitteita tarkastellaan tutkielmassa globaalin (neo)liberaalin hallinnan ja humanitaarisen hallinnan teoreettisten viitekehyksien kautta kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tutkielman taustaoletuksena on biopolitiikka, joka mahdollistaa globaalin (neo)liberaalin hallinnan ja humanitaarisen hallinnan piirteiden tarkastelemisen kriittisestä näkökulmasta. Laajentuneen ja uudenlaisen humanitaarisen hallinnan on nähty linkittyvän globaaliin (neo)liberaaliin hallintaan ja siten tutkielma tarkastelee tätä väitettä ja osallistuu humanitaarisen toiminnan politisoitumista koskevaan keskusteluun.
Tutkielman analyysin perusteella UNHCR:n toimintasuunnitelmista on löydettävissä sekä globaalin (neo)liberaalin hallinnan että uudenlaisen humanitaarisen hallinnan diskurssien piirteitä. UNHCR:n toimintasuunnitelmat ilmentävät globaalille (neo)liberaalille hallinnalle ominaista verkottunutta prosessien hallintaa, jossa koordinaation välineiden ja mekanismien kautta ohjataan UNHCR:n omaa toimintaa, sen kumppanien toimintaa sekä pakolaisten elämän eri osa-alueiden sääntelyä. Globaalin (neo)liberaalin hallinnan mukaisesti on nähtävissä, että UNHCR olettaa, että yrityselämän ja talouden malleja hyödyntäen voidaan auttaa ja suojella pakolaisia. UNHCR:n suunnitelmista on myös paikannettavissa liberaalin rauhan edistämisen piirteitä. (Neo)liberaalin hallinnan diskurssin pelko pakolaisten riippuvuudesta avusta sekä käsitys talouden ja kehityksen suhteesta määrittää pakolaisiin kohdistuvaa toimintaa. UNHCR:n toiminnan voidaan sanoa noudattelevan keskustelua uudesta humanitaarisesta toiminnasta, jossa UNHCR pyrkii ennaltaehkäisyyn, linkittämään kehityksen ja hätäavun, parantamaan autettavien elämiä, vaikuttaman autettavien yhteisöjen sosiaalisiin suhteisiin sekä vapauttamaan ja voimaannuttamaan autettavia kärsimyksestä. UNHCR:n toiminta on institutionalisoitunutta ja ammattimaista ja tätä kuvaa pyritään rakentamaan etenkin globaaliin (neo)liberaaliin hallinnan menetelmin. Ennaltaehkäisyyn, emansipaatioon ja pakolaisten osallistamiseen pyritään ajoittain globaalin (neo)liberaalin hallinnan oletusten mukaisesti.