Piirretyyppiset tietoisuustaidot suojaavana tekijänä työn vaatimusten ja uupumusasteisen väsymyksen välillä
Lyytikäinen, Hanna (2019)
Lyytikäinen, Hanna
2019
Psykologian tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908142904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908142904
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, suojaavatko piirretyyppiset tietoisuustaidot työntekijöitä uupumusasteiselta väsymykseltä tilanteessa, jossa työssä esiintyy paljon työn vaatimuksia. Työn vaatimuksina tarkasteltiin aikapaineita, emotionaalisia vaatimuksia ja tunnetyötä. Lisäksi tarkasteltiin kyseisten työn vaatimusten ja tietoisuustaitojen suoria yhteyksiä uupumusasteiseen väsymykseen. Kaikki tarkastelut tehtiin sekä poikkileikkaus- että vuoden pitkittäisasetelmassa. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin työn vaatimusten ja voimavarojen mallia, jota on laajennettu henkilökohtaisten voimavarojen käsitteellä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, toimivatko piirretyyppiset tietoisuustaidot henkilökohtaisena voimavarana mallin olettamalla tavalla.
Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Tampereen yliopiston tutkimushanketta Työkuormituksesta palautuminen: Työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen. Aineisto kerättiin kolmena mittauskertana vuosina 2013–2015. Tässä tutkimuksessa käytettiin ensimmäisellä ja toisella mittauskerralla vuosina 2013 ja 2014 kyselyllä kerättyä aineistoa. Ensimmäisellä mittauskerralla vastaajia oli 1347 ja vastausprosentti 37,5. Vuoden seuranta-aineistossa vastaajia oli 841 ja vastausprosentti 70,6. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään seuranta-aineistoa, sekä sen ensimmäistä mittausta (T1) että itse seurantaa (T1–T2). Seuranta-aineistossa naisia oli vastaajista 58,6 % ja vastaajien keski-ikä oli tutkimuksen alkaessa 47 vuotta. Enemmistö vastaajista, 53,3 %, työskenteli koulutusalalla.
Aikapaineiden, emotionaalisten vaatimusten ja tunnetyön yhteyksiä uupumusasteiseen väsymykseen tarkasteltiin hierarkkisella regressioanalyysilla. Poikkileikkausasetelmassa (T1) muuttujien väliset suorat yhteydet olivat hypoteesien mukaisia. Aikapaineet, emotionaaliset vaatimukset ja tunnetyö olivat yhteydessä suurempaan uupumusasteiseen väsymykseen ja piirretyyppiset tietoisuustaidot vähäisempään uupumusasteiseen väsymykseen. Poikkileikkausasetelmassa piirretyyppisten tietoisuustaitojen havaittiin suojaavan uupumusasteiselta väsymykseltä, kun tunnetyön määrä oli suuri. Aikapaineiden ja emotionaalisten vaatimusten kohdalla hypoteesin mukaista muuntavaa vaikutusta ei havaittu. Pitkittäisasetelmassa (T1–T2) työn vaatimuksista ainoastaan tunnetyö ennusti suurempaa uupumusasteista väsymystä vuoden mittausvälillä, kun uupumusasteisen väsymyksen lähtötaso kontrolloitiin. Piirretyyppiset tietoisuustaidot ennustivat vähäisempää uupumusasteista väsymystä myös silloin, kun uupumusasteisen väsymyksen lähtötaso kontrolloitiin. Hypoteesin mukaista suojaavaa vaikutusta ei havaittu pitkittäisasetelmassa.
Tutkimustulokset tukevat osittain oletusta piirretyyppisten tietoisuustaitojen toimimisesta henkilökohtaisena voimavarana työn vaatimusten ja voimavarojen mallissa. Tulokset viittaavat siihen, että piirretyyppiset tietoisuustaidot saattavat suojata uupumusasteisen väsymyksen kehittymiseltä, kun työhön liittyy paljon tunnetyötä. Tietoisuustaidot näyttävät myös vähentävän uupumusasteista väsymystä pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Tampereen yliopiston tutkimushanketta Työkuormituksesta palautuminen: Työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen. Aineisto kerättiin kolmena mittauskertana vuosina 2013–2015. Tässä tutkimuksessa käytettiin ensimmäisellä ja toisella mittauskerralla vuosina 2013 ja 2014 kyselyllä kerättyä aineistoa. Ensimmäisellä mittauskerralla vastaajia oli 1347 ja vastausprosentti 37,5. Vuoden seuranta-aineistossa vastaajia oli 841 ja vastausprosentti 70,6. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään seuranta-aineistoa, sekä sen ensimmäistä mittausta (T1) että itse seurantaa (T1–T2). Seuranta-aineistossa naisia oli vastaajista 58,6 % ja vastaajien keski-ikä oli tutkimuksen alkaessa 47 vuotta. Enemmistö vastaajista, 53,3 %, työskenteli koulutusalalla.
Aikapaineiden, emotionaalisten vaatimusten ja tunnetyön yhteyksiä uupumusasteiseen väsymykseen tarkasteltiin hierarkkisella regressioanalyysilla. Poikkileikkausasetelmassa (T1) muuttujien väliset suorat yhteydet olivat hypoteesien mukaisia. Aikapaineet, emotionaaliset vaatimukset ja tunnetyö olivat yhteydessä suurempaan uupumusasteiseen väsymykseen ja piirretyyppiset tietoisuustaidot vähäisempään uupumusasteiseen väsymykseen. Poikkileikkausasetelmassa piirretyyppisten tietoisuustaitojen havaittiin suojaavan uupumusasteiselta väsymykseltä, kun tunnetyön määrä oli suuri. Aikapaineiden ja emotionaalisten vaatimusten kohdalla hypoteesin mukaista muuntavaa vaikutusta ei havaittu. Pitkittäisasetelmassa (T1–T2) työn vaatimuksista ainoastaan tunnetyö ennusti suurempaa uupumusasteista väsymystä vuoden mittausvälillä, kun uupumusasteisen väsymyksen lähtötaso kontrolloitiin. Piirretyyppiset tietoisuustaidot ennustivat vähäisempää uupumusasteista väsymystä myös silloin, kun uupumusasteisen väsymyksen lähtötaso kontrolloitiin. Hypoteesin mukaista suojaavaa vaikutusta ei havaittu pitkittäisasetelmassa.
Tutkimustulokset tukevat osittain oletusta piirretyyppisten tietoisuustaitojen toimimisesta henkilökohtaisena voimavarana työn vaatimusten ja voimavarojen mallissa. Tulokset viittaavat siihen, että piirretyyppiset tietoisuustaidot saattavat suojata uupumusasteisen väsymyksen kehittymiseltä, kun työhön liittyy paljon tunnetyötä. Tietoisuustaidot näyttävät myös vähentävän uupumusasteista väsymystä pitkällä aikavälillä.