Transition to Motherhood in High-Risk Families : Re-Organization or Disorganization? The role of maternal trauma, mental representations, and mental health in transgenerational transmission of vulnerability
Isosävi, Sanna (2019)
Isosävi, Sanna
Tampere University
2019
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Psychology and Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-09-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1186-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1186-5
Tiivistelmä
Äidin kompleksiset traumakokemukset ja niistä aiheutuva mielikuvien ja mielenterveyden häiriintyminen voi vaarantaa hoivaajana toimimista vauvalle. Väitöskirjassa tutkitaan määrällistä ja laadullista tutkimustapaa yhdistäen äitien lapsuudenaikaisten ja myöhempien traumakokemusten, kiintymys- ja hoivamielikuvien sekä raskaus- ja vauva-aikaisten mielenterveysoireiden (stressi, masennus- ja posttraumaattisen stressin [PTSD] oireet) esiintyvyyttä, laatua ja yhteyksiä erilaisissa riskiperheissä. Testaamme oletusta, että äitien traumakokemusten haittavaikutukset vauvan stressinsäätelylle sekä äiti-vauva -vuorovaikutukselle välittyvät mielikuvien ja mielenterveysoireiden kautta. Tutkimukseen osallistuivat 43 suomalaista päihdetaustaista äiti-vauvaparia ja heidän 48 verrokkiaan (Artikkeli I), 501 sota-altistunutta palestiinalaista äitiä vauvoineen (Artikkeli II), 50 palestiinalaisäidin alaotos (Artikkeli III) sekä varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa oleva suomalainen äiti (Artikkeli IV). Traumakokemuksia ja mielikuvia kartoitettiin kaikilta äideiltä ja mielenterveysoireita vain palestiinalaisäideiltä. Ensimmäinen keskeinen tutkimustulos on, että lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu haittasi palestiinalaisäitien raskausaikaista mielenterveyttä laaja-alaisemmin kuin sota-altistus. Tulos viittaa siihen, että varhaisten lähisuhdetraumojen erityinen haittavaikutus siirtymässä vanhemmuuteen patee äiteihin sosiokulttuurisesta ympäristöstä toiseen. Toiseksi, tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että kompleksisesti traumatisoituneiden äitien mielikuvien riskipiirteet (kuten vihamielisyys, avuttomuus, eriytymättömyys ja hallitsematon tunteiden valtaan joutuminen) ovat laadullisesti erilaisia kuin matalan riskin äideillä. Kolmanneksi, tulokset todensivat vain palestiinalaisäitien vauva- aikaisten PTSD-oireiden haittavaikutuksen äidin ja vauvan vuorovaikutukselle, kun taas oletukset mielenterveysoireiden haitallisuudesta vauvan stressinsäätelylle (Artikkeli II) ja mielikuvien riskipiirteiden yhteydestä heikompaan vuorovaikutuksen laatuun (Artikkelit I ja III) eivät saaneet tukea. Yhteyksien puuttumista selittänevät osittain käytetyt menetelmät: itsearviot ja normatiivisille länsimaisille äideille kehitetyt arviointiulottuvuudet. Tulosten merkitystä pohditaan traumatisoituneiden naisten raskaus- ja vauva-ajan arvioinnin ja hoidon
näkökulmasta.
näkökulmasta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4865]