Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kohti relationaalista asiantuntijuutta joustavassa esi- ja alkuopetuksessa

Rantavuori, Laura (2019)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-1170-4.pdf (23.12Mt)
Lataukset: 



Rantavuori, Laura
Tampereen yliopisto
2019

Kasvatus ja yhteiskunta tohtoriohjelma - Doctoral Programme of Education and Society
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-08-31
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1170-4
Tiivistelmä
Onnistunut siirtymä esiopetuksesta kouluun edellyttää jatkumoa esiopetuksen ja koulun instituutioiden välillä: jatkumoa arvoissa, pedagogiikassa sekä institutionaalisissa rakenteissa. Jatkumoa tukevia käytäntöjä voidaan rakentaa ammattilaisten yhteistyössä, josta on esimerkkinä tämän tutkimuksen kontekstina oleva joustava esi ja alkuopetus. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä liittyi relationaalisen asiantuntijuuden rakentumiseen joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten ammattilaiset luovat uusia käytäntöjä moniammatillisissa keskusteluissa ja millaisia kulttuurisia ajattelutapoja niissä ilmenee.

Väitöstutkimus koostuu neljästä artikkelista. Tässä väitöstutkimuksessa relationaalisen asiantuntijuuden dynamiikkaa ja rakentumista analysoidaan monipuolisista näkökulmista huomioiden kielenkäytön kommunikatiivisuus, kulttuurisuus ja merkitysten rakentuminen. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu videokuvatuista (22,5h) moniammatillisista suunnittelutapaamisista, tutkittavien päiväkirjoista ja alkukartoituskyselystä. Alkukartoituskyselystä analysoitiin ammattilaisten ennakkokäsityksiä ja kulttuurisia ajattelutapoja joustavan esi- ja alkuopetuksen hankkeen alussa. Videoissa kuvattiin ammattilaisten yhteisiä työprosesseja ja kohtaamisia viikkopalavereissa sekä seminaaripäivissä. Videoiduista tilanteista analyysin kohteena olivat yhteinen tieto ja kulttuuriset käytännöt. Ammattilaisten päiväkirjat sisälsivät ammattilaisten omia kuvauksia arjen yhteistyökäytännöistä, ja niistä analysoitiin ammattilaisten reflektointia kulttuurisista käytännöistä ja arjen yhteistyötilanteista.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että esiopetuksen ja koulun historiallisesti rakentuneet institutionaaliset käytännöt ja kulttuuriset ajattelutavat ovat erilaisia ja yhteistyö institutionaalisella rajavyöhykkeellä on ammattilaisille haastavaa. Esiopettajien resurssit eli esiopettajien tieto ja asiantuntijuus jäivät yhteistyössä osittain hyödyntämättä. Koulun vahva kulttuurinen käsikirjoitus tuotti haasteita olosuhteille, joissa relationaalinen asiantuntijuus voi rakentua. Haasteet näkyivät erityisesti päätöksentekotilanteissa, yhteisen tiedon rakentumisessa ja siinä, että koulun pedagogisia käytäntöjä arvostettiin enemmän kuin esiopetuksen käytäntöjä. Eriarvoiset käsikirjoitukset tuottivat keskusteluissa valta-asetelmia, sillä kaikkien ammattilaisten tietoa ei kuultu tai se hiljennettiin. Koska koulun kulttuurinen käsikirjoitus oli yhteisissä tapaamisissa dominoiva, se tuotti koululle ensisijaisen instituution position. Tämä tuli esiin sekä päätöksentekotilanteissa että pedagogisten käytänteiden ja koulun fyysisten tilojen arvostuksessa. Keskusteluissa oli merkkejä siitä, että esiopettajat ja lastenhoitajat vastustivat koulun kulttuurista käsikirjoitusta ja koulun käsikirjoitusta pyrittiin murtamaan uusilla, esiopetuksesta tutuilla toimintatavoilla. Tästä huolimatta koulun dominoiva kulttuurinen käsikirjoitus kehysti tutkimuksen siirtymäkäytäntöjen rakentamista.

Ammattilaisten on tärkeää tunnistaa kulttuurisia ajattelutapojaan ja pohtia, mitkä omat tavat toimia nousevat instituutioiden kulttuureista. Erilaiset kulttuuriset käsikirjoitukset eivät ole este yhteistyölle, jos käsikirjoitukset ovat vuorovaikutuksessa eivätkä estä asiantuntijuuden tai toisten tiedon nousua esiin. Jaettu vuorovaikutuksen tila luo mahdollisuuden uuden oppimiselle ja yhteisen tiedon rakentumiselle. On tärkeää tunnistaa, että suotuisat olosuhteet, joissa relationaalinen asiantuntijuus voi rakentua, vaativat kehittyäkseen aikaa. Ammattilaisten onnistui rakentaa uusia käytäntöjä keskusteluissaan. Uudet käytänteet olivat viikoittaiset yhteiset suunnittelutapaamiset, yhteisopettajuus yli institutionaalisten rajojen sekä oppilaille rakennetut oppimistilanteet joustavissa esi- ja alkuopetuksen ryhmittelyissä ja vaihtelevissa oppimisympäristöissä.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että relationaalista asiantuntijuutta mahdollistavia olosuhteita ja dynamiikkaa oli kuitenkin mahdollista rakentaa yhden toimintavuoden aikana. Tutkimustulokset tuottivat ymmärrystä siitä, miten ammattilaisia voidaan tukea rakentamaan onnistuneita siirtymäkäytäntöjä. Keskeinen asia oli ylittää olemassa olevia kulttuurisia, ammatillisia ja institutionaalisia rajoja, jotta voidaan luoda uutta tietoa. Toiminnan tavoitteiden selkiinnyttäminen opetussuunnitelmia yhdistäen oli erittäin tärkeä lähtökohta onnistuneelle yhteistyölle. Vahvistamalla yhteistyökäytänteitä on mahdollista tukea onnistunutta siirtymää esiopetuksesta kouluun, mutta myös olosuhteita, joissa ammattilaisten on mahdollista rakentaa relationaalista asiantuntijuutta.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [4551]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste