Digitaalisuus vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammatillisessa koulutuksessa : Kiipulan ammattiopiston opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemuksia digitaalisuudesta opetuksessa

Abstract

Ammatillinen koulutus uudistui reilu vuosi sitten, kun nuorten ja aikuisten koulutus yhdistyi ja uusi yhteinen ammatillisen koulutuksen laki astui voimaan. Edelleen, kuten aiemminkin ammatillisen koulutuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietyn ammattialan ydinosaamiseen. Uudistettu ammatillinen koulutus toteutetaan osaamisperusteisesti ja työvaltaisesti. Opiskelu tapahtuu aiempaa yksilöllisempien henkilökohtaisten suunnitelmien mukaisesti monipuolisissa oppi-misympäristöissä. Digitaalisuus on ollut mukana opetuksessa jo vuosikymmeniä ja sen käyttö on lisääntynyt hurjaa vauhtia. Ammatilliseen koulutukseen liittyvissä tutkimuksissa korostuu se, että laitteita alkaa olla käytettävissä, mutta digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa on edelleen vaihtelevaa ja kokeilunomaista. Opettajat kokevat, ettei kouluttautumiselle ole mahdollisuuksia. Digitaalisuuden lisääntyminen kaikessa toiminnassa haastaa ammatillisen koulutuksen toimintatapoja ja prosesseja. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa digitaalisuus on lisääntynyt vasta viimeisten vuosien aikana, samaan aikaan kun suuri osa yhteiskunnan palveluista on siirtynyt sähköiseen muotoon ja digitaidoista on tullut perustaitoja. Kiipulan ammattiopiston henkilöstölle vuonna 2015 tehdyn digitaalisen osaamisen kartoituksen tulokset olivat hyvin samansuuntaisia, opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen ja digitaalisuuden käyttö vaihtelivat suuresti. Tämä tutkimus toteutettiin Kiipulan opetushenkilöstön osaamisen ja digitaalisuuden opetuskäytön nykytilanteen kartoittamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää digitaalisuuden merkitystä vaativaa erityistä tukea tarvitsevien ammatillisessa koulutuksessa, opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista ja digitaalisuuden käyttöä opetuksessa. Lisäksi kartoitettiin viimeisen kymmenen vuoden aikana digitaalisuuden mukanaan tuomaa muutosta. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Kysymykset laadittiin Webropol-ohjelmaan pääasiassa avoimina kysymyksinä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Alkuperäiset ilmaukset pelkistettiin, mainintojen määrät laskettiin ja teemoiteltiin. Tutkimuksen tuloksiin nostettiin esille vastauksissa eniten mainintoja saaneet teemat. Tämän tutkimuksen perusteella Kiipulan ammattiopiston opetus- ja ohjaushenkilöstö koki digitaalisten taitojen merkityksen tärkeäksi yhteiskunnan jäsenenä olemisen, yhteisöön kuulumisen ja opetuksen kannalta. Digitaitojen todettiin olevan perustaitoja, joita myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevien tulisi hallita. Opetushenkilöstö arvioi oman digitaalisen osaamisensa olevan hyvällä tasolla ja selkeästi paremmalla tasolla kuin vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskeli-joiden osaaminen on. Siitä huolimatta tutkimuksen tuloksissa korostui vahva tarve opetushenkilöstön oman osaamisen kehittämiselle. Digitaalisuuden käyttö opetuksessa vaihtelee edelleen runsaasti. Suurin osa vastaajista käyttää digitaalisuutta opetuksessa ja ohjauksessa, osa vastaajista ei käytä digitaalisuutta lainkaan ja osa korosti ammatin oppimista käytännön työssä ilman digitaalisuutta. Haasteina opetushenkilöstön oman osaamisen kehittämisen ohella nousi esille opiskelijoiden osaaminen sekä tekniset ongelmat. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opetukseen kaivattaisiin helppokäyttöisiä ja selkeäkielisiä ohjelmia ja sovelluksia. Digitaalisuus on muuttanut myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opetusta ja ohjausta viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon. Digitaalisuuden käyttö on lisääntynyt ja ohjelmia, sovelluksia sekä laitteita on tullut lisää. Toisaalta osa vastaajista sanoo, että suurempaa muutosta ei ole tapahtunut tai muutos on ollut negatiivista. Osittain halutaan pitää kiinni perinteisitä menetelmistä ja kohdata opiskelija ilman digitaalisia laitteita. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että digitaalisuutta voitaisiin käyttää enemmän opetuksessa, jos opetushenkilöstön oma osaaminen olisi parempaa, olisi aikaa perehtyä ohjelmiin, sovelluksiin ja laitteisiin sekä olisi tarjolla koulutusta digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessa ja ohjauksessa.