Malminetsintä Lapin Natura 2000 -alueilla ja niiden läheisyydessä : Tiedon ja asiantuntijuuden politiikkaa
Herrala, Leeni (2019)
Herrala, Leeni
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907262748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907262748
Tiivistelmä
Malminetsintähankkeet Lapin Natura 2000 -alueilla tai niiden läheisyydessä ovat saaneet viime vuosina huomiota mediassa ja herättäneet kritiikkiä. Malminetsinnän ja luonnonsuojelun mahduttaminen samalle alueelle ei olekaan helppoa, vaan siihen vaaditaan paljon tietoa ja asiantuntemusta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ennen kaikkea viranomaisten näkökulmasta sitä, millaisia tietokäytäntöjä liittyy malminetsintälupaprosessiin haettaessa malminetsintälupaa Natura 2000 -alueelle tai sellaisen läheisyyteen. Lisäksi tutkimus avaa malminetsinnän ja luonnonsuojelun parissa Lapissa työskentelevien viranhaltijoiden käsityksiä omasta asiantuntijuudestaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta aihetta käsittelevästä oppaasta sekä neljän viranhaltijan asiantuntijahaastatteluista. Aineistoa on käsitelty sisällönanalyyttisin keinoin. Lisäksi tutkimuksen taustoituksessa ja analyysin tukena on hyödynnetty laajemmin kaivosteollisuutta ja luonnonsuojelua koskevaa dokumenttiaineistoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kiinnittyy tulkitsevaan politiikka-analyysiin sekä tieteen ja teknologian tutkimukseen. Keskeisiä käsitteitä ovat tietokäytännöt ja asiantuntijuus, joiden lisäksi tarkastellaan tiedon epävarmuutta.
Malminetsintälupaprosessia sekä Natura-arviointiprosessia käsitellään tutkimuksessa toisiinsa kietoutuvien tietokäytäntöjen kimppuina. Näissä prosesseissa korostuvat luonnontieteellisen, hallinnollisen ja oikeudellisen informaation, tiedon ja tietämisen merkitykset. Erilaisilla kommunikaatiotavoilla luodaan, ylläpidetään ja muokataan aiheen kannalta keskeisiä tietokäytäntöjä. Samaan tapaan viranhaltijat kokevat asiantuntijuutensa keskeisiksi elementeiksi luonnontieteellisen, hallinnollisen ja oikeudellisen osaamisen sekä hyvät kommunikaatiotaidot.
Tutkimus osoittaa myös, että malminetsintähankkeiden Natura-arviointeihin liittyy suurilta osin samoja haasteita kuin muihinkin Natura-arviointeihin. Esimerkiksi malminetsintähankkeesta eri lajeille ja luontotyypeille aiheutuvien vaikutuksien sekä vaikutusten merkittävyyden määrittelyyn voi liittyä monia epävarmuuksia. Mikäli erilaisiin tiedollisiin epävarmuuksiin suhtaudutaan rakenteellisena osana malminetsintähankkeiden Natura-arviointeja, niitä pystytään hallitsemaan muun muassa soveltamalla varovaisuusperiaatetta.
Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta aihetta käsittelevästä oppaasta sekä neljän viranhaltijan asiantuntijahaastatteluista. Aineistoa on käsitelty sisällönanalyyttisin keinoin. Lisäksi tutkimuksen taustoituksessa ja analyysin tukena on hyödynnetty laajemmin kaivosteollisuutta ja luonnonsuojelua koskevaa dokumenttiaineistoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kiinnittyy tulkitsevaan politiikka-analyysiin sekä tieteen ja teknologian tutkimukseen. Keskeisiä käsitteitä ovat tietokäytännöt ja asiantuntijuus, joiden lisäksi tarkastellaan tiedon epävarmuutta.
Malminetsintälupaprosessia sekä Natura-arviointiprosessia käsitellään tutkimuksessa toisiinsa kietoutuvien tietokäytäntöjen kimppuina. Näissä prosesseissa korostuvat luonnontieteellisen, hallinnollisen ja oikeudellisen informaation, tiedon ja tietämisen merkitykset. Erilaisilla kommunikaatiotavoilla luodaan, ylläpidetään ja muokataan aiheen kannalta keskeisiä tietokäytäntöjä. Samaan tapaan viranhaltijat kokevat asiantuntijuutensa keskeisiksi elementeiksi luonnontieteellisen, hallinnollisen ja oikeudellisen osaamisen sekä hyvät kommunikaatiotaidot.
Tutkimus osoittaa myös, että malminetsintähankkeiden Natura-arviointeihin liittyy suurilta osin samoja haasteita kuin muihinkin Natura-arviointeihin. Esimerkiksi malminetsintähankkeesta eri lajeille ja luontotyypeille aiheutuvien vaikutuksien sekä vaikutusten merkittävyyden määrittelyyn voi liittyä monia epävarmuuksia. Mikäli erilaisiin tiedollisiin epävarmuuksiin suhtaudutaan rakenteellisena osana malminetsintähankkeiden Natura-arviointeja, niitä pystytään hallitsemaan muun muassa soveltamalla varovaisuusperiaatetta.