Vaikutan, kuten haluan! Nuorten käsityksiä yhteiskunnallisesta osallistumisesta
Rautiainen, Elina (2019)
Rautiainen, Elina
2019
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907242730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907242730
Tiivistelmä
Otsikko ”vaikutan kuten haluan” kuvaa sitä, mihin suuntaan nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on kehittynyt jälkiteollisissa yhteiskunnissa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää nuorten käsityksiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja heidän näkemyksiään itsestään yhteiskunnallisina ja poliittisina osallistujina. Tutkimuksessa vastattiin kysymyksiin: Millä tavalla nuoret hahmottavat yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja kuinka nuoret kuvaavat politiikkaa osana yhteiskunnallista vaikuttamista? Miten he yhteiskunnallisesti osallistuvat ja miten he haluaisivat osallistua? Millaisia yhteiskunnallista osallistumista rajoittavia tekijöitä nuoret näkevät yhteiskunnassa? Tutkimuksessa kerättiin teemahaastatteluaineisto kahdeksalta pääkaupunkiseudulla asuvalta 12-17 -vuotiaalta nuorelta. Aineisto analysoitiin laadullisesti.
Tulokset osoittavat, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen hahmotettiin niin kollektiivisena kuin yksilöllisenäkin toimintana. Politiikan nuoret yhdistivät virallisiin poliittisiin päätöksenteonprosesseihin, jonka seurauksena oma osallistuminen miellettiin harvemmin poliittiseksi. Osallistuminen ja vaikuttaminen tapahtuivat useimmiten nuorten omissa arkiympäristöissä.
Yksilöllisyys, sitoutumattomuus, löyhät verkostot, osallistumisen kertaluontoisuus sekä helppous määrittävät nuorten osallistumista tänä päivänä. Tulokset osoittavat, että alaikäiset nuoret suosivat pääasiassa osallistumisen tapoja, jotka olivat heille ikänsä puolesta mahdollisia. Nuoret eivät aina nähneet itseään täysvaltaisina kansalaisina, vaan tulevina kansalasina, jotka vaikuttavat vasta joskus tulevaisuudessa.
Ikä ja kiinnostuksen puute koettiin omaa yhteiskunnallista osallistumista rajoittaviksi tekijöiksi. Lisäksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen puuttuminen nuoren kodissa saattoi osaltaan rajoittaa yhteiskunnallista osallistumista. Kuitenkin nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden kehityssuunta näyttää varsin valoisalta. Tulokset ovat vuoden 2018 Nuorisobarometrin tulosten suuntaisia.
Tulokset osoittavat, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen hahmotettiin niin kollektiivisena kuin yksilöllisenäkin toimintana. Politiikan nuoret yhdistivät virallisiin poliittisiin päätöksenteonprosesseihin, jonka seurauksena oma osallistuminen miellettiin harvemmin poliittiseksi. Osallistuminen ja vaikuttaminen tapahtuivat useimmiten nuorten omissa arkiympäristöissä.
Yksilöllisyys, sitoutumattomuus, löyhät verkostot, osallistumisen kertaluontoisuus sekä helppous määrittävät nuorten osallistumista tänä päivänä. Tulokset osoittavat, että alaikäiset nuoret suosivat pääasiassa osallistumisen tapoja, jotka olivat heille ikänsä puolesta mahdollisia. Nuoret eivät aina nähneet itseään täysvaltaisina kansalaisina, vaan tulevina kansalasina, jotka vaikuttavat vasta joskus tulevaisuudessa.
Ikä ja kiinnostuksen puute koettiin omaa yhteiskunnallista osallistumista rajoittaviksi tekijöiksi. Lisäksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen puuttuminen nuoren kodissa saattoi osaltaan rajoittaa yhteiskunnallista osallistumista. Kuitenkin nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden kehityssuunta näyttää varsin valoisalta. Tulokset ovat vuoden 2018 Nuorisobarometrin tulosten suuntaisia.