Mobiilimittaukset liikenteen pienhiukkasten pitoisuuksista Pohjoismaiden moottoriteillä
Saarinen, Nonna (2019)
Saarinen, Nonna
2019
Tekniikan ja luonnontieteiden TkK tutkinto-ohjelma
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-07-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907232715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907232715
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää hiilidioksidin sekä pienhiukkasten pitoisuuksia Pohjoismaiden moottoriteillä. Työssä analysoitiin Matlab-ohjelmiston avulla vuosina 2015 ja 2017 mitattuja datoja, jotka oli kerätty Tampereen yliopiston Aerosolifysiikan laboratorion mobiililaboratoriolla. Mittaukset oli toteutettu Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa oikeissa ajo-olosuhteissa moottoriteillä reaaliaikaisina jahtausmittauksina.
Tavoitteena oli saada selville hiukkasten lukumäärällinen päästökerroin hiilidioksidin sekä poltettujen polttoainekilojen suhteen ja vertailla eri vuosille laskettuja päästökertoimia. Lisäksi saatuja tuloksia vertailtiin samankaltaisiin aiemmin toteutettuihin tutkimuksiin niin kokonaishiukkaspitoisuuden kuin päästökertoimienkin suhteen. Tavoitteena oli myös pohtia tässä tutkimuksessa tutkittujen vuosien välisten mahdollisten erojen syitä, kuten vuosina 2014--2015 voimaan astunutta Euro 6 -päästöluokitusta sekä eroja ja yhtäläisyyksiä mittausten aikana vallinneissa olosuhteissa.
Lopuksi pohdittiin vielä mahdollisia tutkimuksen kehityskohteita sekä sitä, miten tätä tutkimusta voisi laajentaa tai miten siitä voisi hyötyä enemmän. Lisäksi pohdittiin mitä virhelähteitä tutkimus sisälsi tai saattoi sisältää ja miten niiltä voisi välttyä seuraavilla mittauskerroilla.
Tavoitteena oli saada selville hiukkasten lukumäärällinen päästökerroin hiilidioksidin sekä poltettujen polttoainekilojen suhteen ja vertailla eri vuosille laskettuja päästökertoimia. Lisäksi saatuja tuloksia vertailtiin samankaltaisiin aiemmin toteutettuihin tutkimuksiin niin kokonaishiukkaspitoisuuden kuin päästökertoimienkin suhteen. Tavoitteena oli myös pohtia tässä tutkimuksessa tutkittujen vuosien välisten mahdollisten erojen syitä, kuten vuosina 2014--2015 voimaan astunutta Euro 6 -päästöluokitusta sekä eroja ja yhtäläisyyksiä mittausten aikana vallinneissa olosuhteissa.
Lopuksi pohdittiin vielä mahdollisia tutkimuksen kehityskohteita sekä sitä, miten tätä tutkimusta voisi laajentaa tai miten siitä voisi hyötyä enemmän. Lisäksi pohdittiin mitä virhelähteitä tutkimus sisälsi tai saattoi sisältää ja miten niiltä voisi välttyä seuraavilla mittauskerroilla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5633]