”Tehokkaat aivot ja liikkuva keho” : Liikunnan yhteys oppilaan toiminnanohjaustaitoihin
Saikkonen, Salla (2019)
Saikkonen, Salla
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907232712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907232712
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia liikunnan ja erityisesti koulupäivän aikaisen liikunnan yhteyttä neljäsluokkalaisten oppilaiden toiminnanohjaustaitoihin. Koulupäivän aikainen liikunta kattaa tässä tutkimuksessa oppitunteihin integroidun liikunnan sekä välituntiliikunnan. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä oppilaan käyttäytymisen kontrollointia ja yksilöllistä oppimisprosessia vahvistavista tekijöistä. Liikunnan ja toiminnanohjaustaitojen välistä yhteyttä tutkimalla on haluttu selvittää, voisiko koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen johtaa tarkoituksenmukaiseen sekä oppimista edistävään käyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat oletuksen liikunnan ja toiminnanohjaustaitojen välisestä positiivisesta yhteydestä, jolloin liikunnallisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja koulujen liikuntakulttuurien edistäminen nähdään yhä entistä tärkeämpinä asioina.
Liikunnan ja toiminnanohjaustaitojen välistä yhteyttä lähestytään tässä tutkimuksessa kognitiivisesta näkökulmasta, jossa liikunnan oletetaan vahvistavan aivoissa tapahtuvien kognitiivisten prosessien eli toiminnanohjaustaitojen kapasiteettia. Tutkimuksessa pohditaan kuitenkin lisäksi liikunnan mahdollisia välillisiä vaikutuksia sosiaalisen ja psykologisen ulottuvuuden kautta käyttäytymisen säätelyyn ja tätä kautta toiminnanohjaustaitojen kehittymiseen.
Luonteeltaan tämä tutkimus on kvantitatiivinen määrällinen tutkimus. Tutkielman aineisto kerättiin yhteensä 61 neljäsluokkalaiselta oppilaalta sekä heidän opettajiltaan viideltä eri luokalta.
Tutkimukseen osallistuneista luokista kolme sijoittui samaan kouluun, ja loput kaksi luokkaa olivat molemmat lähtöisin eri kouluista. Tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2019 sähköisellä verkkokyselyllä, joka sisälsi omat erilliset kyselylomakkeet sekä opettajille että oppilaille. Sekä opettajat että oppilaat arvioivat oppilaiden toiminnanohjaustaitoja ulkoisen käyttäytymisen kontrolloinnin ja toiminnan säätelyn perusteella. Lisäksi mahdollisina toiminnanohjaustaitoja selittävinä tekijöinä kartoitettiin oppilaiden koulupäivän aikainen sekä vapaa-ajan liikkuminen. Aineiston analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 23- ja 25–ohjelmia.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että erityisesti poikien liikunnallisuus on yhteydessä parempiin toiminnanohjaustaitoihin. Koulupäivän aikaisesta liikunnasta etenkin välituntiliikunnan nähtiin poikien osalta korreloivan kehittyneempien toiminnanohjaustaitojen kanssa. Kyseiset tutkimustulokset tarjoavat kiinnostavaa tietoa välituntiliikkumisen tärkeydestä etenkin poikien kohdalla. Liikunnalliset välitunnit mahdollistavat loistavan tilaisuuden nostaa sykettä ja purkaa omaa energiaa koulupäivän lomassa, jolloin myös oppitunneilla on helpompi keskittyä tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn.
Liikunnan ja toiminnanohjaustaitojen välistä yhteyttä lähestytään tässä tutkimuksessa kognitiivisesta näkökulmasta, jossa liikunnan oletetaan vahvistavan aivoissa tapahtuvien kognitiivisten prosessien eli toiminnanohjaustaitojen kapasiteettia. Tutkimuksessa pohditaan kuitenkin lisäksi liikunnan mahdollisia välillisiä vaikutuksia sosiaalisen ja psykologisen ulottuvuuden kautta käyttäytymisen säätelyyn ja tätä kautta toiminnanohjaustaitojen kehittymiseen.
Luonteeltaan tämä tutkimus on kvantitatiivinen määrällinen tutkimus. Tutkielman aineisto kerättiin yhteensä 61 neljäsluokkalaiselta oppilaalta sekä heidän opettajiltaan viideltä eri luokalta.
Tutkimukseen osallistuneista luokista kolme sijoittui samaan kouluun, ja loput kaksi luokkaa olivat molemmat lähtöisin eri kouluista. Tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2019 sähköisellä verkkokyselyllä, joka sisälsi omat erilliset kyselylomakkeet sekä opettajille että oppilaille. Sekä opettajat että oppilaat arvioivat oppilaiden toiminnanohjaustaitoja ulkoisen käyttäytymisen kontrolloinnin ja toiminnan säätelyn perusteella. Lisäksi mahdollisina toiminnanohjaustaitoja selittävinä tekijöinä kartoitettiin oppilaiden koulupäivän aikainen sekä vapaa-ajan liikkuminen. Aineiston analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 23- ja 25–ohjelmia.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että erityisesti poikien liikunnallisuus on yhteydessä parempiin toiminnanohjaustaitoihin. Koulupäivän aikaisesta liikunnasta etenkin välituntiliikunnan nähtiin poikien osalta korreloivan kehittyneempien toiminnanohjaustaitojen kanssa. Kyseiset tutkimustulokset tarjoavat kiinnostavaa tietoa välituntiliikkumisen tärkeydestä etenkin poikien kohdalla. Liikunnalliset välitunnit mahdollistavat loistavan tilaisuuden nostaa sykettä ja purkaa omaa energiaa koulupäivän lomassa, jolloin myös oppitunneilla on helpompi keskittyä tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn.