Urheiluseuran sisäinen valvonta yksittäisen jäsenen taloudellisen edun turvaajana
Nieminen, Marjo (2019)
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907232710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907232710
Tiivistelmä
Tämä tutkimus keskittyy urheiluseuran sisäiseen valvontaan. Näkökulmaksi on valittu tutkia sisäistä valvontaa urheiluseuran jäsenen taloudellisen edun turvaajana ja teoreettisena taustana on käytetty päämies-agenttiteoriaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia sisäisen valvonnan elementtejä rekisteröidyn yhdistyksen muodossa toimivissa urheiluseuroissa on, ja miten yhdistystoimintaan räätälöidyn sisäisen valvonnan avulla voidaan turvata yksittäisen jäsenen taloudellinen etu.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettu tapaustutkimuksena keskittämällä tutkimus yhden urheiluseuran toimintaa. Empiria on muodostettu haastattelemalla seuran hallituksen jäsenet. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina keväällä 2018. Sisäisen valvonnan mallina ja haastattelun runkona käytettiin COSO-IC -viitekehystä.
Haastatteluissa havaittiin, että urheiluseurassa on olemassa samanlaisia sisäisen valvonnan elementtejä, joista COSO-viitekehikko koostuu. Case-urheiluseuran sisäinen valvonta perustuu vakiintuneen hallituksen aktiivisuuteen ja asiantuntemukseen, toimivaan riskienhallintaan sekä ulkoiseen toiminnantarkastukseen. Seurassa myös tiedostetaan väärinkäytösriskien olemassaolo, mikä on välttämätöntä väärinkäytösriskien ehkäisemisessä ja toiminnan tehokkaassa seuraamisessa. Yksittäisen urheiluseuran jäsenen kannalta sisäinen valvonta ei kuitenkaan välittömästi turvaa jäsenen taloudellista etua, vaan palvelee ensisijaisesti urheiluseuralle asetettuja tavoitteita. Väärinkäytösten ehkäisemisellä ja huolellisella talouden ja toiminnan suunnittelulla voidaan kuitenkin välillisesti palvella myös yksittäisen jäsenen taloudellisia etuja. Tutkimuksen mukaan sisäinen etu palvelee lähtökohtaisesti yksittäisen jäsenen sijasta seuran etuja ja toiminnalle asetettuja tavoitteita.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettu tapaustutkimuksena keskittämällä tutkimus yhden urheiluseuran toimintaa. Empiria on muodostettu haastattelemalla seuran hallituksen jäsenet. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina keväällä 2018. Sisäisen valvonnan mallina ja haastattelun runkona käytettiin COSO-IC -viitekehystä.
Haastatteluissa havaittiin, että urheiluseurassa on olemassa samanlaisia sisäisen valvonnan elementtejä, joista COSO-viitekehikko koostuu. Case-urheiluseuran sisäinen valvonta perustuu vakiintuneen hallituksen aktiivisuuteen ja asiantuntemukseen, toimivaan riskienhallintaan sekä ulkoiseen toiminnantarkastukseen. Seurassa myös tiedostetaan väärinkäytösriskien olemassaolo, mikä on välttämätöntä väärinkäytösriskien ehkäisemisessä ja toiminnan tehokkaassa seuraamisessa. Yksittäisen urheiluseuran jäsenen kannalta sisäinen valvonta ei kuitenkaan välittömästi turvaa jäsenen taloudellista etua, vaan palvelee ensisijaisesti urheiluseuralle asetettuja tavoitteita. Väärinkäytösten ehkäisemisellä ja huolellisella talouden ja toiminnan suunnittelulla voidaan kuitenkin välillisesti palvella myös yksittäisen jäsenen taloudellisia etuja. Tutkimuksen mukaan sisäinen etu palvelee lähtökohtaisesti yksittäisen jäsenen sijasta seuran etuja ja toiminnalle asetettuja tavoitteita.