"Mites se perhe?" Perheistä keskustelu neuvolan moniammatillisen tiimin kokouksissa
Tähkä, Tuula (2019)
Tähkä, Tuula
2019
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907182697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907182697
Tiivistelmä
Äitiys- ja lastenneuvoloilla on keskeinen rooli perheiden terveyden edistämistyössä. Perheiden tuen ja avun tarpeiden lisääntyessä äitiys-ja lastenneuvoloissa kokoontuu moniammatillinen työryhmä,jossa perheiden tuen ja avun tarpeet pyritään tunnistamaan ja ottamaan puheeksi riittävän varhaisessa vaiheessa.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata mitä neuvolan moniammatillinen tiimi keskustellessaan perheestä korostaa ja miten perhettä kategorioidaan osana perheelle annettavaa tukea. Aineistona oli kuusi videoitua moniammatillisen tiimin kokousta,joissa keskusteltiin perheistä ja heidän tuen ja avun tarpeistaan. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin käyttämällä aineistolähtöistä ja etnometodologian tutkimusperinteestä kumpuavaa jäsenkategoria-analyysia, joiden avulla on mahdollista tarkastella käytänteitä, joilla tiimi keskustelee perheestä.
Tiimissä keskusteltiin vanhemmuuteen kuuluvista vastuista ja taidoista, perheen voimavaroista, terveydestä ja hyvinvoinnista ja siitä millaista on tavallinen perhe-elämä. Äidit ja heidän toimintansa vanhempina saivat enem-män huomiota kuin isien. Äitien rooli ja vastuu vanhempina oli keskeinen, isän roolin joustaessa äidin tarpeiden mukaan. Isä ohitettiin usein itsenäisenä vanhempana. Parisuhdetta pidettiin voimavarana ja isän äidille antamaa tukea vanhempana. Vanhempien väsymys- ja jaksamisongelmat olivat keskeinen puheenaihe tiimikokouksissa. Fyysisestä terveydestä keskustelu oli asiantuntevaa. Vanhempien mielenterveysongelmia tunnistettiin, mutta niiden vaikutuksista lapsen kehitykseen ja muihin perheenjäseniin ei juurikaan keskusteltu. Analyysi osoitti, että äidit osallistuvat isiä enemmän neuvolan vastaanotoille.
Oman kulttuurin kaavamaiset ajattelutavat saattoivat vaikeuttaa joissakin tilanteissa aidon kohtaamisen mahdollisuuksia ja asianosaisten aitojen ominaisuuksien havainnointia.Ongelmalähtöisen tarkastelutavan korostuminen voi peittää alleen perheiden selviytymiskykyyn liittyvien voimavarojen tarkastelua ja haitata ongelmien ja voimavarojen tasapainoisempaa tarkastelua. Kategoriat jotka luovat liian hallitsevan yleismielikuvan saattavat peittää alleen muita merkittäviä kategorioita. Neuvolan toiminnallisten ja muiden reunaehtojen puitteissa luotu yhteistyösuhde mahdollistaa parhaiten tuen ja avun saamisen.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata mitä neuvolan moniammatillinen tiimi keskustellessaan perheestä korostaa ja miten perhettä kategorioidaan osana perheelle annettavaa tukea. Aineistona oli kuusi videoitua moniammatillisen tiimin kokousta,joissa keskusteltiin perheistä ja heidän tuen ja avun tarpeistaan. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin käyttämällä aineistolähtöistä ja etnometodologian tutkimusperinteestä kumpuavaa jäsenkategoria-analyysia, joiden avulla on mahdollista tarkastella käytänteitä, joilla tiimi keskustelee perheestä.
Tiimissä keskusteltiin vanhemmuuteen kuuluvista vastuista ja taidoista, perheen voimavaroista, terveydestä ja hyvinvoinnista ja siitä millaista on tavallinen perhe-elämä. Äidit ja heidän toimintansa vanhempina saivat enem-män huomiota kuin isien. Äitien rooli ja vastuu vanhempina oli keskeinen, isän roolin joustaessa äidin tarpeiden mukaan. Isä ohitettiin usein itsenäisenä vanhempana. Parisuhdetta pidettiin voimavarana ja isän äidille antamaa tukea vanhempana. Vanhempien väsymys- ja jaksamisongelmat olivat keskeinen puheenaihe tiimikokouksissa. Fyysisestä terveydestä keskustelu oli asiantuntevaa. Vanhempien mielenterveysongelmia tunnistettiin, mutta niiden vaikutuksista lapsen kehitykseen ja muihin perheenjäseniin ei juurikaan keskusteltu. Analyysi osoitti, että äidit osallistuvat isiä enemmän neuvolan vastaanotoille.
Oman kulttuurin kaavamaiset ajattelutavat saattoivat vaikeuttaa joissakin tilanteissa aidon kohtaamisen mahdollisuuksia ja asianosaisten aitojen ominaisuuksien havainnointia.Ongelmalähtöisen tarkastelutavan korostuminen voi peittää alleen perheiden selviytymiskykyyn liittyvien voimavarojen tarkastelua ja haitata ongelmien ja voimavarojen tasapainoisempaa tarkastelua. Kategoriat jotka luovat liian hallitsevan yleismielikuvan saattavat peittää alleen muita merkittäviä kategorioita. Neuvolan toiminnallisten ja muiden reunaehtojen puitteissa luotu yhteistyösuhde mahdollistaa parhaiten tuen ja avun saamisen.