Yksinäisyyden yhteys koettuun yhteenkuuluvuuteen ja internetin ongelmakäyttöön

Abstract

Yksinäisyys on noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi aiheeksi, ja sen on todettu olevan yleisintä nuoruudessa ja vanhuudessa. Vaikka moni kokee yksinäisyyttä jossain vaiheessa elämäänsä, pitkittyneellä yksinäisyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia. Nuorilla pitkittynyt yksinäisyys on yhteydessä alhaiseen itsetuntoon, masennukseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoihin ja alentuneisiin sosiaalisiin taitoihin. Myös internetin ongelmakäyttö on yhteydessä yksinäisyyteen, ja internetin suosio nykypäivänä tekee siitä merkittävän tutkimusaiheen niin sen käytön, kuin siihen liittyvien sosiaalisten suhteiden suhteen.

Tämän sosiaalipsykologisen pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, miten 15—25-vuotiaiden nuorten yksinäisyys on yhteydessä koettuun yhteenkuuluvuuteen ja internetin ongelmakäyttöön. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on evoluutionaarinen malli yksinäisyydestä. Sen mukaan yksinäisyyden tunne on kehittynyt varoittamaan yksilöä hänen sosiaalisiin suhteisiinsa kohdistuvista uhkista, kuten nälkä ravinnonpuutteesta. Yksinäisyys määritetään yksilön todellisten ja toivottujen sosiaalisten suhteiden väliseksi ristiriidaksi. Yksinäisyys on yksilön kokemusta siitä, että hänen sosiaaliset suhteensa eivät ole laadullisesti tai määrällisesti riittäviä. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, miten koettu yhteenkuuluvuus perheeseen, ystäviin ja internetyhteisöön ovat yhteydessä yksinäisyyteen. Toiseksi, miten internetin ongelmakäyttö on yhteydessä yksinäisyyteen. Kolmanneksi, miten itsetunto, ikä ja sukupuoli ovat yhteydessä yksinäisyyteen.

Tutkimuksen aineistona on Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: Sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisössä -hankkeen keräämä YouGamble 2017 -aineisto. Hanke on Alkoholitutkimussäätiön rahoittama (2017—2019). Aineiston vastaajat ovat 15—25-vuotiaita (n=1200, naisia 50%). Yksinäisyyttä on mitattu aineistossa Three-Item Loneliness Scale -mittarilla, internetin ongelmakäyttöä Compulsive Internet use -mittarilla, sosiaalisia suhteita koetun yhteenkuuluvuuden perusteella, ja itsetuntoa yhden kysymyksen mittarilla. Tutkimuksen kontrollimuuttujina ovat itsetunto, ikä ja sukupuoli. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysia, ja muuttujat on tuotu malliin askelittain.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mitä yksinäisempi nuori oli, sitä vähemmän hän koki yhteenkuuluvuutta ystäviinsä. Lisäksi internetin ongelmakäyttö lisääntyi yksinäisyyden lisääntyessä. Yhteenkuuluvuus ystäviin ja internetin ongelmakäyttö selittivät yksinäisyyden vaihtelua merkitsevästi regressiomallin jokaisessa vaiheessa. Koettu yhteenkuuluvuus perheeseen ja internetyhteisöön olivat negatiivisesti yhteydessä yksinäisyyteen, mutta eivät selittäneet yksinäisyyden vaihtelua, kun koettu yhteenkuuluvuus ystäviin oli mukana mallissa. Myös itsetunto selitti nuorten yksinäisyyttä, ja itsetunto oli merkitsevästi ja negatiivisesti yhteydessä yksinäisyyteen. Tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Niiden mukaan internetin ulkopuoliset ystävät, internetin käyttö ja itsetunto tulisi huomioida, kun tutkitaan nuorten yksinäisyyttä ja kehitetään siihen liittyviä interventioita.