”Rekrytoijan toimikenttä on hyvin vapaa ja tilanteissa nopeasti muuttuva” : rekrytoijien näkemyksiä muodollisen rekrytointikoulutuksen kehittämisen tarpeesta ammattitaidon näkökulmasta
Klinge, Bettina (2019)
Klinge, Bettina
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907182678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907182678
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää ammattitaidon näkökulmasta, millaisia ovat rekrytointialalla työskentelevien henkilöiden näkemykset muodollisen rekrytointikoulutuksen kehittämisen tarpeesta. Rekrytoinnissa tarvittava osaaminen muodostuu pääosin työntekijän koulutustaustasta, työkokemuksesta ja täydennyskoulutuksesta. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, onko rekrytoijien muodollisen koulutuksen kehittämiselle tarvetta ja millaisissa tilanteissa tämä voi heidän työssään näkyä ammattitaidon näkökulmasta. Työelämän eri osa-alueilla rekrytointia tekevillä on jokaisella omanlaisensa lähtökohdat ja valmiudet rekrytointiin ja varsinaista rekrytointiin suuntaavaa muodollista koulutusta ei ole. Tutkimuksen teoreettinen tausta käsittelee informaalin työssä tapahtuvan oppimisen teemaa, työelämäosaamisen mallin ja rekrytoinnin viitekehyksestä. Lisäksi pyritään löytämään vastauksia muodollisen rekrytointikoulutuksen kehittämisen tarpeeseen rekrytoijien näkökulmasta.
Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä, jossa tutkijan laatimien, kahden kehyskertomuksen pohjalta osallistujat kirjoittivat pienen tarinan esitettyyn tilanteeseen perustuen. Kehyskertomuksissa varioitiin yhtä seikkaa, mikä mahdollisti ilmiön tarkastelun kahdesta näkökulmasta. Aineisto (N=30) on kerätty sähköisesti pääosin rekrytointiin erikoistuneista organisaatioista ympäri Suomea tammi-maaliskuussa 2019. Vastaajat ovat rekrytointia työssään tekeviä henkilöitä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että rekrytointiprosessin eri alueiden hallinta on avainasemassa rekrytoijan ammattitaidon kokemuksen muodostumisessa. Muodollinen rekrytointikoulutus nähdään vastausten perusteella haasteellisena vastaamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän osaamisvaatimuksia. Teknologian nopea kehitys ja rekrytointialan uudistuminen edellyttävät rekrytoijalta jatkuvaa oppimista.
Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä, jossa tutkijan laatimien, kahden kehyskertomuksen pohjalta osallistujat kirjoittivat pienen tarinan esitettyyn tilanteeseen perustuen. Kehyskertomuksissa varioitiin yhtä seikkaa, mikä mahdollisti ilmiön tarkastelun kahdesta näkökulmasta. Aineisto (N=30) on kerätty sähköisesti pääosin rekrytointiin erikoistuneista organisaatioista ympäri Suomea tammi-maaliskuussa 2019. Vastaajat ovat rekrytointia työssään tekeviä henkilöitä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että rekrytointiprosessin eri alueiden hallinta on avainasemassa rekrytoijan ammattitaidon kokemuksen muodostumisessa. Muodollinen rekrytointikoulutus nähdään vastausten perusteella haasteellisena vastaamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän osaamisvaatimuksia. Teknologian nopea kehitys ja rekrytointialan uudistuminen edellyttävät rekrytoijalta jatkuvaa oppimista.