Fears and fantasies about the posthuman in Black Mirror
Rantoharju, Elisa (2019)
Rantoharju, Elisa
2019
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172667
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani brittiläisen Black Mirror televisiosarjan esittämiä kauhu- ja fantasiakuvia postihmisestä ja postinhimillisestä lähitulevaisuudesta. Tutkin analyysissani kuinka sarjan jaksot “The Entire History of You” (2011), “Be Right Back” (2013), “White Christmas” (2014), “San Junipero” (2016) ja “Black Museum” (2017) kuvaavat ihmisen ja postinhimillisten olentojen välistä suhdetta ja kommentoivat yhtäaikaisia pelon, ihmetyksen ja ihailun tuntemuksia postihmistä ja postinhimillistä tulevaisuutta kohtaan.
Televisiosarjan laajuuden ja tutkielmani rajallisen pituuden vuoksi analysoin tutkielmassani vain viittä sarjan jaksoa. Koska tieteisfiktion lajityyppiin luettava Black Mirror on muodoltaan antologia, sen jaksot eivät muodosta yhtenäistä juonellista kokonaisuutta. Kaikki yllä nimetyt analyysin kohteeksi valitsemani jaksot kuitenkin tarkastelevat ihmisen suhdetta teknologiaan ja postihmiseen kuvaten modernin ja spekulatiivisen teknologian vaikutusta ihmiseen, ihmisten välisiin suhteisiin ja yhteiskuntaan. Jaksot käsittelevät erilaisia skenaarioita ihmisen ja postihmisen kohtaamisesta sekä ihmisen ja teknologian välisten rajojen hälvenemisestä kyseenalaistaen ihmisen ainutlaatuisuuden ja herättäen kysymyksiä esimerkiksi teknologisten ei-inhimillisten olentojen persoonuudesta. Analyysini keskio?ssa? ovat jaksoissa esiintyvät erilaiset postinhimilliset olennot— sekä teknologisesti muokatut ihmiset kuten kyborgit ja virtuaaliset avatarit että teknologiset ei- inhimilliset toiset kuten androidit ja tekoäly. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini ihmisen ja postihmisen suhteesta tarkastelemalla näiden olentojen representaatiota. Tutkin nimenomaan sitä, kuinka olennot esitetään yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kritiikin ilmentyminä ja kuinka niiden representaatiot kommentoivat ihmisen ja teknologian rajojen hälvenemistä: näyttääkö Black Mirror ihmisen ja teknologian lähentymisen myönteisenä vai kielteisenä kehityksenä?
Hyödynnän analyysissani sekä populaareja että kriittisiä posthumanistisia näkökulmia. Avaan populaareja spekulatiivisia näkökulmia esimerkiksi ihmisten teknologisesta muokkauksesta sekä älykkäiden ja itsestään tietoisten androidien ja tekoälyn noususta. Kuvaan tieteiskirjallisuuden omaksumia transhumanistisia fantasioita ja biokonservatiivisia varoituksia postinhimillisestä lähitulevaisuudesta ja sitä, kuinka tieteisfiktiossa hyödynnetään näitä visioita yhteiskuntakritiikin esityksessä. Lisäksi käsittelen kriittisen posthumanismin näkökulmia ihmisestä ja ihmisen ja ei- inhimillisen suhteesta. Eritoten käsittelen kritiikkiä oletettua ihmissubjektin ainutlaatuisuutta kohtaan voidakseni keskustella paitsi ihmisen ja postinhimillisen toisen suhteesta, myös ihmissubjektin omasta mahdollisesta voimaantumisesta teknologian ja kriittisen posthumanistisen ihmiskäsityksen kautta.
Televisiosarjan laajuuden ja tutkielmani rajallisen pituuden vuoksi analysoin tutkielmassani vain viittä sarjan jaksoa. Koska tieteisfiktion lajityyppiin luettava Black Mirror on muodoltaan antologia, sen jaksot eivät muodosta yhtenäistä juonellista kokonaisuutta. Kaikki yllä nimetyt analyysin kohteeksi valitsemani jaksot kuitenkin tarkastelevat ihmisen suhdetta teknologiaan ja postihmiseen kuvaten modernin ja spekulatiivisen teknologian vaikutusta ihmiseen, ihmisten välisiin suhteisiin ja yhteiskuntaan. Jaksot käsittelevät erilaisia skenaarioita ihmisen ja postihmisen kohtaamisesta sekä ihmisen ja teknologian välisten rajojen hälvenemisestä kyseenalaistaen ihmisen ainutlaatuisuuden ja herättäen kysymyksiä esimerkiksi teknologisten ei-inhimillisten olentojen persoonuudesta. Analyysini keskio?ssa? ovat jaksoissa esiintyvät erilaiset postinhimilliset olennot— sekä teknologisesti muokatut ihmiset kuten kyborgit ja virtuaaliset avatarit että teknologiset ei- inhimilliset toiset kuten androidit ja tekoäly. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini ihmisen ja postihmisen suhteesta tarkastelemalla näiden olentojen representaatiota. Tutkin nimenomaan sitä, kuinka olennot esitetään yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kritiikin ilmentyminä ja kuinka niiden representaatiot kommentoivat ihmisen ja teknologian rajojen hälvenemistä: näyttääkö Black Mirror ihmisen ja teknologian lähentymisen myönteisenä vai kielteisenä kehityksenä?
Hyödynnän analyysissani sekä populaareja että kriittisiä posthumanistisia näkökulmia. Avaan populaareja spekulatiivisia näkökulmia esimerkiksi ihmisten teknologisesta muokkauksesta sekä älykkäiden ja itsestään tietoisten androidien ja tekoälyn noususta. Kuvaan tieteiskirjallisuuden omaksumia transhumanistisia fantasioita ja biokonservatiivisia varoituksia postinhimillisestä lähitulevaisuudesta ja sitä, kuinka tieteisfiktiossa hyödynnetään näitä visioita yhteiskuntakritiikin esityksessä. Lisäksi käsittelen kriittisen posthumanismin näkökulmia ihmisestä ja ihmisen ja ei- inhimillisen suhteesta. Eritoten käsittelen kritiikkiä oletettua ihmissubjektin ainutlaatuisuutta kohtaan voidakseni keskustella paitsi ihmisen ja postinhimillisen toisen suhteesta, myös ihmissubjektin omasta mahdollisesta voimaantumisesta teknologian ja kriittisen posthumanistisen ihmiskäsityksen kautta.